19.8.2017

Pelottaa

Normaalina iltana en todellakaan enää tähän aikaan avaisi tietokonetta, vaan kömpisin hissukseen kohti petiä älypuhelin kourassani (ihan vaan, että kukaan ei luule, että menisin oikeasti ajoissa nukkumaan). Päivän tapahtumien jälkeen en nyt kuitenkaan vain pysty. Totuus on nimittäin se, että tämän päivän tapahtumat Turussa tulevat pyörimään ainakin minun mielessäni kaikkialla minne kuljenkin jatkossa, etenkin julkisilla paikoilla. Minua pelottaa. 

Vanhempana olen huolissani lapseni turvallisuudesta. Tietysti myös muista läheisistäni, mutta kuten jokainen vanhempi tietää, niin erityisesti se oma lapsi on se, jonka vuoksi on huolissaan tässä maailmassa ihan kaikesta. Oma pelkoni ei ole uusi. Silloin kun olin raskaana se alkoi ja ajattelin tietysti, että helpottaa, kunhan lapsi syntyy, mutta vuosi vuodelta se pahenee vain, kun lapsi kasvaa ja alkaa olemaan itsenäisempi. 

Ennen Ruotsin matkaa olin todella ahdistunut, huolissani ja peloissani. Varsinkin kun silmääni osui tieto siitä, että Ruotsin terroriuhka on suuremmalla levelillä kuin Suomen. Tämän päivän teoista en tosin ole seurannut mediaa edes, että oliko kyseessä terroristinen teko vai liittyikö tämä johonkin muuhun, joten ei tehdä olettamuksia. Päätin kuitenkin lähtiessä ylittää pelkoni ja olen iloinen, että tein sen.

Nyt olen kuitenkin jo kolmen kappaleen verran päivitellyt ja vakuutellut pelkotilojani, vaikka se ei ollut tarkoitukseni. Halusin tulla kertomaan kuinka pahoillani myös minä olen tämän päivän tapahtumista sekä sen, että miten minä aion nyt näiden uusien tapahtumien valossa toimia toisin elämässäni.

EN MITENKÄÄN. (paitsi ehkä rakastaa rakkaimpiani avoimemmin!)

Tähän tahdon pyrkiä. Minua pelottaa, mutta en voi ennustaa elämää enkä voi lakata elämästä normaalia elämääni pelon vallassa. En myöskään aio alkaa rasistiksi enkä toivo rajojen sulkemista. Toivon, että energiaa käytettäisi sen sijaan palveluiden parantamiseen ja muiden hyväksymiseen. (Minun näkemykseni ovat aika samankaltaiset kuin Valkoinen raivo -dokumenttielokuvan loppusanoissa, joissa viitataan kuinka sama ilmiö kuin koulukiusaamisessa voi tapahtua maahanmuuttajien kanssa. Katsoin elokuvan kauan sitten, mutta se jäi mieleeni vahvasti.)

Tahdon lähettää paljon halauksia, valoa ja voimaa Turkuun ja kaikille tähän kamalaan tapahtumaan joutuneille <3

16.8.2017

Parhaat reissutavarat

Me ei olla tällä tavalla perheenä retkeilty oikein koskaan ja epäilen, että siellä kaikki lukijatkaan eivät ole ja nyt tämän kahden viikon telttailun jälkeen voin lämpimästi suositella. Meille ainakin tällainen leirintäalueella telttailu kävi kivasti, kun saa nukkua ulkona, mutta kuitenkin kaikki on helposti saatavilla leirintäalueiden palveluista. Ruotsi etenkin oli todella hyvä maa telttailla, kun leirintäalueita tuli vastaan jatkuvasti ja paikkoja sai edullisesti (ja vähän kalliimminkin). Me maksettiin telttaöistä 180-300 kr per yö. Pääsääntöisesti kuitenkin jotain 200 kr luokkaa. Se on siis suunnilleen pari kymppiä euroissa. Tämän lisäksi kaikki leirintäalueet tuntuivat tarvitsevan Camping Key Europe -korttia, joka me ostettiin ensimmäisestä leirintäpaikasta ja se maksoi alle 20€, en nyt tarkkaa hintaa muista. Sen voi ostaa kyllä valmiiksi Suomestakin, jos tahtoo. No mutta se telttailusta ja leirintäalueista, haluan nimittäin nyt listata tähän meidän suosikki tavarat leirielämässä, ainakin näin leirintäalueilla. Katsotaan sitten vaikka myöhemmin elämässä, jos ihan metsään uskaltaisi mennä, hehe.

Kosteuspyyheet. Siis ne millä pestään vauvanpylly. Meillä oli mukana myös käsidesi, jota ei käytetty kertaakaan, mutta pyllypyyhkeet, niillä kyllä käsiä (ja naamaakin) pestiin! Hajuttomat parhaita.


Retkikeitin (ja kahvipannu). En edes tiennyt ennen reissuunlähtöä, että saako niitä leirintäalueilla käyttää ja tuo meidän keitin ei oikeastaan ole edes Trangia, vaan joku muu, jonka olen ostanut monta vuotta sitten kirpputorilta alle 5€:lla. JA SE OLI LOISTAVA. Ensinäkin tykkäsin tämän käytöstä ehkä jopa enemmän kuin Trangian, jota joskus koulussa käytimme villeinä teinivuosinani (Partaharjun opisto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto). 


Oleellisesti retkikeittimeen liityviä muita mukana olleita asioita, joita oli kiva, kun oli jo mukana Suomesta, oli astiat ja ruokaa. Meillä oli kaikille lautanen, lusikkahaarukat ja mukit. Sitten oli vielä semmoinen yksi pieni keittiöveitsi, joka oli kätevä myös monessa muussa asiassa, true-retkeilijän valinta tämän tilalle olisi varmaan puukko. Ruokia meillä oli Suomesta jo ostettuna kaurahiutaleita, eväskeksejä ja -patukoita, pussipastaa, soijarouhetta ja kahvia. Se oli hyvä setti alkuun.

Juuttinaru. Toimi hyvin tarvaroiden pakkauksessa tiiviisti, pyykkinaruna, teltan oven asettelussa ym. Oli kyllä hyvä idea ottaa tämä, kiitos rakas puolisoni, en olisi itse hoksannut.


Telttaeteinen (niin ja teltta, makuupussit ja -alustat, petauspatja jne. mutta ei lähdetä nyt tähän). Siis ihan tavallisessa neljän hengen kupoliteltassa olen tähän ikään mennessä nukkunut ja sillä retkeillyt, mutta nyt teltallinen eteinen sulatti sydämeni! Oli niin kätevää, kun sai hengailla lapsen nukahdettua tai vesisateella jossakin ja teltan sisätilat pysyivät muruttomina, kun ruokailimme eteisessä. Eihän tuo mikään erämaateltta ole, mutta tähän oikein oiva.

Vesitonkka. Yksi parhaista jutuista oli siis ihan sellainen kertakäyttöinen vesitonkka, jota täyttelimme koko reissun, niin, että vaikka vesipisteelle olisi ollut matkaa, niin meilläpä ei teltalla vesi päässyt loppumaan!


Tuikkukynttilät (led) ja aurinkokennoinen led-valo. No siis pimeät illat ja taskulamppu valaisee ehkä vähän turhan tarkasti yhteen kohtaan. Mahdollisti korttipelit iltaisin ja muut hengailut.


Neliöliina. Okei, myönnän, minä olin kotona rattaiden kannalla. Etenkin koska toi neliöliina ei oikeesti ole kai mikään lapsimallinen (vaan vauva), mutta sattui olemaan ainoa kantoväline kotonamme. Lapsi kuitenkin viihtyi siinä paremmin kuin hyvin ja se ei vienyt tavaroissa turhaa tilaa (kuten suotta pakatut rattaat, joita käytettiin yksi kerta koko kahden viikon aikana ja sekin aika turhaan). Jos vaan perheestä löytyy kantajia, niin kyllä tuollaiset on reissussa paljon parempia. Saatiin festareilla lapsikin kannettua helposti telttaan nukkumaan.


Reppu!! Siis vaikka pakkaa kaikki tavarat muuten rinkkoihin ja muihin kasseihin, niin pienempi "päiväreppu" on niin tarpeellinen. Mekin tarvittiin tota kaikissa lapsiperhekohteissa ja festareilla. Toi Burtonin reppu on sitä paitsi paras, kun tuohon "skeittilautataskuun" saa tungettua kivasti kaikkea muuta mitä siihen kuuluu oikeasti.


Saappaat. No siis ei edes ollut märkää maassa, mutta varautuminen best ja ne oli helppoa pujottaa jalkaan vessakäynneille yöllä ym. Pitkässä heinikossakin on kivempi kävellä saappaissa.

Viltit/täkit/kaikki semmoinen villainen ja lämmin. Meillä oli mukana makuupussien lisäksi yksi peitto ja kaksi vilttiä ja niille oli kyllä todellakin käyttöä kylminä öinä, vaikka päivät oli lämpimiä. Iltaisin oli myös kiva kääriytyä vilttiin hörppimään teetä (lue: olutta).

..Sellaisia tarvikkeita tuli minulle mieleen, että mitkä oli kaikista tarpeellisimpia tavaroita meille reissulla, toivottavasti tästä oli jotain hyötyä teille. Tai toivottavasti se edes täytti uteliaisuutenne, hehe.

12.8.2017

Reissun lapsiperhekohteet

Meidän Ruotsin reissu muuttui alkuperäisistä suunnitelmista aika paljon ja alun perin koko innostus matkailuun Ruotsissa lähti Urkultista ja sen jälkeen Peppi Pitkätossusta, kun tuo meidän perheen pienin on aika kova fani (ja tykkään minäkin). Vähän siinä sitten arvottiin vaihtoehtoja ja mietittiin, että missä sitä Peppiä voisi tavata ja löydettiinkin Astrid Lindgrens Värld, jossa olisi kaikkea ihanaa muistakin saduista ja päätettiin lähteä kohti Vimmerbytä.

Muita lapsiperhekohteita matkallamme oli Kolmården, jonka olin aluksi ajatellut hylätä eettisistä syistä, mutta sinne päädyimme sitten kuitenkin tästä huolimatta. Lisäksi kävimme Sundsvallissa Himlabadetissa, joka oli pieni paikallinen vesipuisto/kylpylä. Suomen puolella kävimme vielä Powerparkissa. Nyt ajattelin vähän kertoa meidän kahden aikuisen ja yhden neljä vuotiaan kokemuksia näistä paikoista.


Aloitetaan vaikka tällä tavalla kronologisessa järjestyksessä eli aloitimme reissumme Kolmårdenista, jonne ajelimme vielä samana päivänä, kun laivamme saapui aamukymmeneltä Tukholmaan. Minä ensinäkin olin jännittänyt hulluna autolla ajoa Tukholmassa ja miten löydämme perille minnekään koskaan, mutta meillä toimikin netti niin helposti navigoimme perille ilman yhtään pysähdystä. Olin tehnyt lounaaksi uunimunakasta meille jo Suomessa, jonka olin survonut kylmälaukkuun, joten pystyimme lounastamaan autossa ennen eläinpuistoa. Luulin, että lapsemme olisi ollut enemmän kiinnostunut eläimistä eläinpuistossa, mutta huomion vei ennemminkin Bamsen maailma ja sen vuoristorata ja muut härpäkkeet kuin eläinten toljottelu. Toisaalta hyvä näin, niin tiedämme jatkossa, että eläintarhoja voi välttää. Olin ajatellut siis välttää tätäkin, mutta jotenkin ajattelin, että tuolla on sentään ihan hyviäkin oloja niillä eläimillä sekä tekevät luonnonsuojelutyötä, mutta olihan siellä joitakin eläimiä aika surullista katsella ja mielelläni vaihdan nämä eläinkokemukset sitten vaikka joihinkin kotieläinpihoihin. Kuitenkin, jos eläintarhassa vielä kävisin, niin kyllä menisin sata kertaa mieluummin tänne kuin vaikka Korkeasaareen. Tämä perustuu omaan fiilikseeni vain, en tiedä asioista oikeasti mitään, joten älkää lynkatko..

Heti seuraavan päivän kohteemme oli Astrid Lindgrens Värld Vimmerbyssä, joka oli alkuperäinen kohteemme. Olin saanut kohteesta ehkä hieman eri käsityksen aiemmin kuin mitä se piti sisällään. Paikassa oli todella paljon hienoja lavasteita, joissa sai leikkiä, kun ei ollut näytelmiä, mutta muuten koko paikka perustui aika pitkälti juuri niihin ruotsinkielisiin näytelmiin. Näitäkin oli toki ihan viihdyttävää katsella, vaikka ei niin paljon ymmärrettykään, mutta varmasti olisi saanut paljon enemmän irti, kun olisi ymmärtänyt enemmän. Lisäksi olisimme toivoneet, että näytelmien jälkeen hahmojen kanssa olisi voinut vaikka kuvauttaa itsensä, mutta esim. itse Peppi sen sijaan leikitti lapsia jotenkin mitä emme oikein ymmärtäneet, haha. Pohdimme muutenkin sitä, että olisi ollut kiva, jos olisi ollut enemmän jotakin tekemistä ja virikkeitä, eikä vain hienoja hoodeja. Tykkäsimme kuitenkin niistä pienistä virikkeistä, kuten "älä koske maahan" -rata ja heiniin hyppely sekä puisto ja sen liukumäet. Voi olla myös, että olimme liian ylivirittyneitä tämmöiseen erityyppiseen paikkaan ja siksi tämä ilmeni meille hieman pettymyksenä, sillä paikka oli kyllä kaunis!


Himlabadet tuli reissullemme extempore ja viikon telttailun jälkeen nautimme siellä pulikoinnista kyllä kerrakseen. Itse paikka ei siis todellakaan ollut hienoin tai virikkeellisin kylpylä tai vesipuisto, jossa olemme käyneet, mutta näin kesällä ulkoaltaan kera se oli kyllä ihan todella miellyttävä kokemus. Sisällä oli siis pieni lasten puoli, villivirta, pieni kiipeilyseinä, kolme isompaa liukumäkeä sekä porealtaita. Ulkona oli maauimala, jonne olisi päässyt myös pelkästään pienempään hintaan, mutta kun sisäänpääsy molempiin oli muistaakseni alle 15€ per aikuinen, niin olimme tyytyväisiä. Erilliseen hintaan olisi päässyt kokeilemaan myös sellaista surffausjuttua (simulaattoria?), jonne alun perin ajattelin mennä, mutta kun päädyin ostamaan unohtuneiden uikkareiden tilalle bikinit, niin jätin sitten kuitenkin varmuuden vuoksi väliin siellä könyämisen. Täältä ei ikävä kyllä ole kuvia, koska... No vesi.

Viimeinen kohteemme oli Powerpark, jonka päätimme vasta reissussa, kun totesimme, että emme olleet käyneet huvipuistoissa koko kesänä. Päätökseen vaikutti myös lapsen innostus vuoristorataan eläinpuistossa. Powerpark olikin enemmän kuin nappivalinta. Varsinkin, kun päädyimme sinne arkipäivänä, jolloin oli luvattu sadetta koko päiväksi. No eipä satanut ja jouduttiin jonottamaan ehkä yhteen laitteeseen koko päivänä. Itse tykkäsin todella paljon aikuisten tarjonnasta puistossa, vaikka aina kaipaisin jotakin vielä hurjempaa. Hauskaa oli myös Powerparkin työntekijöiden "kirjavuus" siinä missä meille tuttu Särkänniemi on profiloitunut nuorten innokkaiden naisten ja miesten työpaikoiksi, niin Powerparkin työntekijöitä tuntui olevan vähän leveämmällä ikähaitarilla ja persoonallisimmilla tyyleillä. Eräskin vanhempi herrasmies, joka puki lapsellemme kengät jalkaan pomppulinnan jälkeen (vaikka hän osaisi itsekin) oli niin herttainen. Sitä pohdimme, että neljä vuotiaalle olisi varmasti voinut olla vähän jännempiäkin laitteita, mutta kyllä hän oli koko päivän menossa näihinkin innoissaan. Voisin kuvitella itse valitsevani Powerparkin toisenkin kerran ja me tykkäsimme paikasta. Powerparkkiin mennessä unohdin kameran autoon, mikä oli vähän harmillista, mut toisaalta hyvä, koska se olisi hidastanut matkaani laitteisiin.

Sellaisissa paikoissa tuli käytyä tänä kesänä. Tulen vielä kertomaan reissusta lisää muissa merkeissä. Ainakin festaripostaus pitää tehdä ja ajattelin listailla myös tärkeimpiä reissutarvikkeitakin! Maanantaina pitäisi aloittaa myös opiskeluja taas tällä tavoin kesän jälkeen, ääh.

10.8.2017

Me olemme kotona

No siis ensinäkin KOTONA OLLAAN (vaikka mieli ei tekisi)! Meillä oli ihan M A H T A V A reissu, vaikka ennakkoon ihan oikeasti tosissaan vähän pelkäsin, että mitä siitä tulee, kun puretaan ja kasataan telttaa jatkuvasti ja ollaan koko ajan yhdessä, kun arjessa on totuttu ehkä ovella moikkaamaan. Suotta jännitin, sillä niinhän se on, että enemmän niitä kiukkuisia arkihetkiä syntyy juuri siksi, kun ei keretä ollenkaan näkemään toisiamme ja keskustelemaan. Nyt sille oli hyvin aikaa kun ei ollut nettiä eikä akkua sen pahemmin ja autossakin istuttiin tiiviisti. Voin vain suositella tällaista reissua. On tosi outoa olla nyt kotona.

Säät suosi meitä mahdottoman paljon, nimittäin törmättiin reissullamme ehkä kolmeen sateeseen, joista yksi oli ihan täällä Suomessa Kalajoen leirintäalueella, jossa vietimme viimeisimmät kaksi yötä reissusta. Kilometrejä autolla taisi vahingossa taittua ainakin 1000 km enemmän kuin mikä oli alkuperäinen suunnitelma ja telttaakin liikuteltiin tiiviimmin. Leirintäalueet kävivät tutuiksi ja retkikeittimen käyttö on sujuvampaa kuin koskaan aiemmin. Nukuimme siis 13 yötä teltassa ja yhden vuokramökissä, jos nyt oikein laskin. Se meni suunnitelmien mukaan, sillä suunnitteilla oli, että varaa on yhteen tai kahteen mökkiyöhön, jos alkaa telttailu väsyttämään. Ja näin sitten tehtiin, kun oltiin illalla myöhään perillä ja maa oli märkä juuri sataneen veden vuoksi ja kun leirintämökki oli todella halpa. Se oli hieno yö se. Oli wifi (tai kuten lapsi sanoo fifi), ladatut puhelimet, valo, vedenkeitin ja ooh, mitä kaikkea.

Kaikista hienointa oli kuitenkin taas festareilla, vaikka leirinnän olosuhteet huusseineen ja joessa peseytymineen oli kaikista alkeellisinta. Ei varmasti tullut yhdestäkään suihkusta yhtä puhdas olo, kun joessa pulahtamisesta. Muu perhe kävi vielä autosaunassa, mutta itse olin pihi ja nautiskelin vain luonnonvesistä. Oli ihanaa saada viedä puoliso festareille, jotka olivat tänä vuonna vielä paremmat, kuin silloin viime vuonna, kun hän ei ollut mukana. Tähän vaikutti tietysti paljon lapsen hoidon jakaminen ja se, että pystyi itsekin rentoutumaan paremmin festaritunnelmaan ja kuuntelemaan enemmän musiikkia. Urkult on erityisen hieno tapahtuma mielestäni siksi, että ihmiset siellä ovat niin iloisia ja lempeitä koko ajan. Lapset eivät ole tiellä, toisin kuin Suomessa festareilla. Huh, mutta hienoa oli. 

Palailen reissukuulumisiin enemmän vielä paremmin, kunhan olemme kotiutuneet paremmin, nyt laitan tähän vain yhden reissukuvan (joita on muuten paljon tulossa!). Tämä on ainoa, jossa olimme koko perhe. Palaan pian!

25.7.2017

Matkatavaralista reissuun

Soittelin ystäväni kanssa joku viikko sitten ja kerroin kuinka alan ajoissa pakkaamaan meidän reissua varten, koska en tällä kertaa tahdo hiki hatussa hoitaa kaikkia asioita viime tipassa ja räyhätä perheelleni. Tänään esimerkiksi oli suuri pyykinpesu- ja tavaroiden listaamis- sekä pakkaamispäivä. Ajatukseni oli, että sitten vain kirjaan sen listan nopeasti tänne blogiinkin, kun kerta olen sen tehnyt. No tota öö. Oltiin tänään ulkona syömässä, puistossa ja HopLopissa.. Että mitenhän meni noin niinku omasta mielestä.. Eh eh.



Ajattelin kuitenkin nyt puolilta öin hyvin nukutun yön sijaan skarpata ja tehdä sen pirun listan, koska muuten en tee sitä lainkaan ja siitä on todistettavasti ollut ennenkin hyötyä (sen kerran kun tein listan, ei muuten unohtunut mikään!). Joten mennäänpäs muistilistani pariin, kas tässä näin.

  • Puolikas lääkekaappi (kuten kyypakkaus, allergia- ja särkylääkkeet), hygieniatarvikkeet (jotka sisältää tällä kertaa hitosti vessapaperia, varuiksi!) ja hammasharja, joka varmaan on hygieniatuote, mutta unohtuu ilman mainintaa. Kuten myös hyttysmyrkky ja perusvoide.
  • Vaatteita. Hitosti vaatteita kaikille kolmelle ja varsinkin kaikkea lämmintä sekä veden- ja tuulenpitävää. Myös kenkiä, ainakin saappaat, sandaalit ja lenkkarit. Ja uikkarit! Ja pyyhkeet! Ja lakanat!
  • Josta tuli mieleeni petivaatteet ja nukkumispaikka. Käytännössä siis makuualustat, vanha petauspatja (kyllä, aion nukkua mukavasti), makuupussit, peittoja ja vilttejä, tyynyjä sekä teltta. Okei, tää kuulostaa nyt aika paljolta. Laitan sitten kuvan myöhemmin autosta, hahha.
  • Huvitteluvälineitä: Riippumatto, Slackline, joogamatto, kirja, korttipakka, pressu teltan eteiseen + matto sinne ja unilelu lapselle.
  • Elektroniikkaa: Kamera + laturi, 3 puhelinta + varavirtalähteet + laturit (3. on lapselle autotekemistä), kaikille kuulokkeet.
  • Ruokaa. Kyllä, me otamme jo valmiiksi eväitä, jotta voimme syödä ensimmäisenä päivänä vielä ainakin lounaksemme omista eväistä. Otamme siis myös kylmälaukun. Joo ja retkikeittimen, sikäli mikäli se toimii, kun sen huomenna testaan. Ja tulitikut ja Sinol myös.
  • Rahaa. Tämä on tärkeä.
  • Vettä. Tämäkin menisi ruokakategoriaan, mutta unohdan, jos en kirjaa sitä.
  • Tulosteita: Kuten lippuja ja karttoja. Pitää käydä huomenna vielä hoitelemassa tällaisia juttuja samalla kun vien gerbiilit hoitoon.
  • Rattaat sekä neliöliina. Vaikka me ei nykyisin olla kumpaakaan piiitkään aikaan käytetty, niin tahdon varautua, kun voi reissu olla raskas pienille jaloille. Plus oletan, että lapsi nukahtaa festareillakin aiemmin kuin minä, niin voi vähän pitkittää omaa hengailuaikaa illalla, kun ihan muuten on lapsiystävällinen meno siellä. 
  • Astiat! Meinasin unohtaa, tämä on tosi olennainen, jos meinataan itse kokkailla!


..Tässä vaiheessa listaa googlasin "lista matkalle mukaan", joten olen varmaan jo maininnut kaiken tässä melko tiiviisti. Meillähän ei siis tosiaan ole mikään farmariauto, vaikka tästä postauksesta voisi niin päätellä vaan ennemminkin sellainen "pikku auto" (joka muuten jätti minut tielle juuri pari viikkoa takaperin, mutta se on aivan toinen juttu se). Onneksi meitä matkailijoita on vain kolme. Nyt jännittää.

23.7.2017

Ihan kohta me ollaan Ruotsissa

Muutaman yön päästä koittaa lähtö kesäreissuun enkä todellakaan ole valmis. Ensinäkin tämä on meidän _LOPPUKESÄN REISSU_ ja tuntuu, että kesä ei ole vielä edes alkanut. Tästä johtuen (eikä mistään muusta, hehe) opinnäytetyöni ei todellakaan ole siinä vaiheessa, että palauttaisin raakaversion opettajalle keskiviikkoaamuna, kuten tarkoitus oli.


Muut kesäopintoni olen onneksi saanut tehtyä, mutta opinnäytetyö kalvaa mieltäni. En ole Aislan syntymän jälkeen tinkinyt palautuspäivistä koulussa, kuten aina ennen hänen syntymäänsä. Ottaa koville tuottaa pettymys itselleen ja todeta, että ei, nyt en vaan suoriutunut. Aion kuitenkin tehdä sen ja siirtää suuremman työn loman jälkeiseen aikaan ja keskittyä nyt pakkailemaan tavaroita järjestelmällisesti, jotta mikään ei jää. Voisin tehdä vaikka tännekin vielä listan meidän reissuun mukaan tulevista tarvikkeista, jos millään enää vain ehdin.

Matkasuunnitelmamme muuttuivat myös hieman, kun meille vapautui loppupäästä lisää aikaa ja arvioitu reissun kesto on nyt pari viikkoa, sillä muutimme reittiämme sen verran, että aiomme tulla maitse takaisin Suomeen, aiemman laivasuunnitelman sijaan. Uusi ajoreittimme siis tällainen (voi tosin muuttua vielä):


...Emme tosin ajele Helsingistä Turkuun, vaan menemme laivalla Helsingistä Tukholmaan, mutta kartta ei oikein ymmärtänyt miksi niin tekisimme. Hehe. Muutoin kartta on aika oikeassa. Toki pitää miettiä, että jos 1,5 viikkoa autossa ja teltassa alkaa tuntumaan jo kamalalta, niin sitten tietenkin otamme sen laivan Uumajasta festivaaliviikonlopun päätteeksi!

En millään malttaisi odottaa lähtöä ja tosiaan opiskelusta ei meinaa tulla mitään, kun olen niin toheissani ja mietin koko ajan, että mitä olisi tarpeellista ottaa mukaan matkaan. Rahalla kai pääsee aika pitkälle ja toivonkin, että olen laskenut matkabudjettimme edes sinne päin, jotta ihan kamalia yllätyksiä ei pääsisi tulemaan. Hommat tuntuu olevan nyt tosi hanskassa ja hanskatkin tiukasti hyppysissä, mutta katsotaan paljonko itkettää, kun ajetaan auto laivasta ulos Tukholmassa. Tämä on meidän ihan eka perheretki ulkomaille vain kolmisin ja vieläpä autolla. En nauti oikeastaan edes Helsingissä ajamisesta, joten.. Katsellaan.