21.1.2015

Aiheeton hammaslääkäripelko

Miula ei ole yhtään huonoa hammaslääkärikokemusta. Silti olen löytänyt itsestäni jonkun hillittömän hammaslääkäripelon. En oikein muista koska se alkoi vai onko se ollut koko ajan, mutta ainakin sain tässä taas vierähtämään suunnilleen neljä vuotta käymättä tarkastuksessa. Ihan vain venyttämällä soittamista. Eräänä päivänä sitten otin itseäni niskasta kiinni ja soitin. Sillä ajatuksella tietenkin, että jonothan on ainakin puoli vuotta.

Noh, täällähän se kutsu sitten tipahti postiluukusta nopeammin kuin olin osannut pelätä. (Tai sitten puoli vuotta meni nopeammin kuin ajattelin, en yhtään muista koska soitin.) Ikävä kyllä. Siitä lähtien keräilin kaikkien huonoja hammaslääkärikokemuksia ja ahdistuin entisestään. Mietin, että jos vain jättäisin menemättä. Tutkin suutani taskulampulla ja hinkkasin hammaslangalla. Löysin jo varmaan kymmeniä reikiä. Tunsin limua juodessani kuinka hampaani syöpyvät suuhun (ajattelin tätä ihan oikeasti). Kuvittelin raskauden pilanneen legoni.

Historiani tosiaan on se, että purukalustoani on aina kehuttu hyväksi. Ensimmäinen reikä löytyi toisiksi viimeisellä käynnillä (silloin neljä vuotta sitten) ja hammaskiveä ei ole taidettu joutua poistaa koskaan. Oikomishoidoissa olen lapsena ollut, mutta silloinkin vain öisen niskavedon kera, jota pidin aika coolina itseasiassa. Parhaalla ystävällänikin oli. How cool was that. No mutta palataan tähän nykytilanteeseen, joka oli siis kymmenet itsehavaitut reiät suussani ja loistavan hammaslaatuni menetys. Ensimmäisiä kertoja elämässäni hampaitani on siis vihlonut jopa, joten olin vakuuttunut täysin piloilla olevista hampaista.

Vaan ei. Tänään aamulla olin hammaslääkärissä. Olin ihan varma odotushuoneessa, että pyörryn siihen paikkaan, mutta pääsinkin sisälle asti. Olin kirjoittanut esitietolomakkeen "muuta" -kohtaan että pelottaa ihan sairaasti. En tiedä lukiko hammaslääkäri sen kohdan, vai sainko vakuutettua kyynelteni läpi (ne tuli ihan vahingossa ja spontaanisti), että miuta ihan oikeesti ahdisti ja pelotti. Se hammaslääkäri oli nimittäin niiiin ihana. Kertoi aluksi että voin keskeyttää koska vain, kysyi koko ajan että onhan kaikki hyvin ja kertoi että ei itsekkään pidä hammaslääkärillä käynnistä (siis potilaan paikalla). Oli todella empaattinen. Hän myös selitti hyvin yksityiskohtaisesti koko hammaskarttani ja röntgenkuvani. Ei yhtään uutta reikää. Alkuja löytyi muutama, mutta ahkeralla hammaslangan käytöllä saan ne kuriin (todellakin aion!!). Tuntemaani vihlontaa sen sijaan aiheuttaa lohjennut paikka, joka on muuten koko suun ainut. Sitä ei vielä laitettu kuntoon, mutta kun tulen uudestaan, niin laitetaan kuulemma "tosi paljon puudutetta". Ja jos totta puhutaan, niin en malttaisi odottaa sitä hetkeä, kun tiedän koko purukalustoni olevan taas kunnossa.

Kyllä kivi putosi sydämeltä. Suosittelen lämpimästi teille kaikille pelkääjille ja jännittäjille vain varaamaan sen ajan. Kertomaan hammaslääkärillekin niistä tunteista, nekin on ihmisiä. Ainakin tää miun oli. Kiitos ja amen, tulen sitten stressaamaan taas kun uusi aika lähestyy. Tässä vielä meikäläisen aika hyvät hampaat! 

JEE!

4 kommenttia:

  1. Hyvä kuulla että oli kiva käynti! Mä itse pelkään eniten (siis ihan järkyttävän paljon..) poran ja niiden laitteiden ääntä, niin joka käynti on suoraansanottuna yhtä helvettiä... Ajattelinkin kysäistä esilääkityksestä, jos se helpottais sitä pelkoa ja pystyisinkin maata siinä porattavana. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkitys on varmaan ihan hyvä tuki itsensä ylittämisessä jos muuten ei onnistu :) Toivottavasti saat sen, niin pysyy legot kondiksessa :)

      Poista
  2. Multa on tulossa juttu hammaslääkäri kammosta, kunhan ensin selviää neurologilta tutkitut jutut: aina pelko ei ole aiheeton. Puudutteet saattaa aiheuttaa loppuiän vaivat :-( nim.kokemusta on.
    MarjoKoo/Landemutsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen sen mielelläni :) Kaikessa tietysti on aina riskinsä, se ei taida mikään salaisuus olla :/

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!