25.1.2015

Kasvissyöjätkö moralisoi?

Aloitetaan vaikka sillä, että olen ollut kasvissyöjä koko pienen ikäni, jollei lasketa niitä kapinahetkiä, jotka teininä minulla oli äitiäni vastaan. Niiden ansiosta tiedän kyllä miltä liha maistuu, siinä mielessä en ole ummikko keskustelemaan vaikkapa lihan mausta. Minusta se on pahaa. Halusitte tietää kuitenkin.

Nyt miuta onkin alkanut riepomaan kuullessani jatkuvasti siitä, kuinka kasvisruokailijat kuulemma moralisoivat ja saarnaavat. Joopa joo, sanon vain. En halua nyt asettaa mitään vastakkainasettelua tai yleistää tällä mielipiteelläni. Ihan tosissaan kuitenkin tuntuu, että sen sijaan useat lihansyöjä kuvittelevat, että koska omat ruokailutottumukseni poikkeavat valtaväestöstä, niin miule saa aukoa päätään. Ihan säännöllisesti.

Olen elämäni aikana törmännyt aivan liian usein pään aukomiseen siitä mitä syön. Kouluaikoina sanoisin sen olleen lähes viikottaista. Sekä suoraan ihmiseltä ihmiselle, että epäsuorasti. Epäsuora esimerkki voisi vaikka olla ne lääkärintodistukset, jotka olen joutunut hakemaan saadakseni ruokaa. Siis olenhan niin epänormaali kun en tahdo syödä kuollutta. Sen täytyy olla joku sairaus, kun siihen ihan lääkärintodistus tarvitaan. Ja niistä suorista piikeistä.. Noh. En sano mitään, koska en halua loukata ketään tuttavaani (pliis rakkaat, älkää provosoituko tästä tekstistä nyt muutenkaan). On kuitenkin olemassa hauskoja vitsejä aiheesta, jotka kerta toisensa jälkeen jaksavat naurattaa. Niiden kertojaa.

Jo päiväkodista alkaen kaikilla on ollut oikeus yhteisillä ruokahetkillä osoitella ruokaani: "Hyi, mitä toi on?". Ihan aikuisenakin vielä. Pahalta se on tuntunut, etenkin kun samanaikaisesti olen itse joutunut pohtimaan samoja asioita, kun tarjottava ruoka on ollut kertakaikkiaan ala-arvoista. Hei oikeesti, eikö muka kouluruokailun ruokaa valmistava ihminen osaa kokata muuta kuin lihaa? Ala-asteella me äidin kanssa vietiin keittäjälle reseptejä, jotta olisin välillä saanut muutakin kuin munamaidossa lilluvia kasviksia tai pinaattilättyjä. En muuten saanut. Kuuteen vuoteen. Tietysti joskus oli jotain muutakin, mutta aika harvassa oli ne päivät. Useammin oli niitä päiviä kun miun ruoka oli "unohtunut". Lapsi keittiölle ja pinaatiletut mikroon sulamaan, nam. En pysty vieläkään syömään pinaattilettuja ilman kuvotusta. Olin silloin suurella ala-asteella ja lisäkseni koulussa oli yksi kasvisruokailija, nimittäin jonkun toisen luokan opettaja. Hänellä oli usein omat eväät.

En voi uskoa, enkä tahdo uskoa, että näihin samoihin juttuihin törmään edelleen, mikä on huolestuttavaa tyttäreni kannalta, joka kasvisruokailee myös. Olisin toivonut hänen voivan elää ilman, että hänet leimataan "hipsteriksi" tai "ituhipiksi" ruokavalion perusteella. En siis näe kasvissyöjien, tai vaikka vegaanien, "moralisointia" mitenkään pahana kaikissa tapauksissa, vaikka onhan sekin tosi rasittavaa. Näen sen lähinnä puolustuspuheena, kun on tottunut siihen, että sinun ruokailuasi voidaan kommentoida. Mikset siis kommentoisi takaisin? Kaikista optimaalisinta mielestäni olisi, jos kukaan ei sörkkisi toisen lautaselle tai toisen ruokavalioon, vaan kaikki saisivat "ruokarauhan". Kiitos ja kumarrus, älä arvostele ruokaani, siitä tulee paha mieli.  

"Pysy omalla lautasellasi!" :D

12 kommenttia:

  1. Johan on. Tässä taas yksi asia, josta en olisi ikinä uskonut kenenkään vääntävän asiaa, josta voi toista kiusata ja loukata, mutta näköjään. Ei tässä maailmassa varmaan ole yhtään asiaa josta joku ei nälvi. Miulle kasvissyöjät on ollu aina luonnollinen osa "ympäristöä", toiset ei syö lihaa ja siinä se. (Tosin yläasteella miun yksi kasvissyöjäkaveri ei suostunut maistamaan ruskeaa kastiketta, koska siinä on ihan varmasti lihaa. Sanoin että ei, väri tulee siitä, että jauhot on paahdettu ruskeaksi. Ei uskonut. Se ärsytti suunnattomasti :D) Ja oon myös huomannut, että välillä se kasvisvaihtoehto on ihan hirveää moskaa, jota ei varmasti yksikään koulun keittäjä itse söisi. Tsemppiä teille, toivottavasti maailma muuttuu niin, että kasvissyöjätkin saavat elää rauhassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Mie en tosin usko, että kukaan on tarkoituksella kiusannut tai loukannut. Tai että kukaan ei ole varmasti halunnut tarkoituksella pilailla miun kustannuksella, vaan on ihan rehellisesti pitänyt näitä asioita semmoisena jotka voi ääneen sanoa :) Kukaan vaan ei oikein varmaan tykkää jos heidän lautaselle sörkitään, en minäkään :) Ja haha, meilläkään ei ikinä ollut lapsena ruskeaa kastiketta. Sitä tarjoillaan varmaan usein lihan kanssa :D Nykyään ollaan kyllä tehty soijan tai papujen kera. Sen sijaan mie otin joskus kouluruokalassa lihapiirakan kun luulin sitä munkiksi XD

      Poista
  2. Muistan myös syöneeni ylä-asteella aika epämääräisiä pöperöitä. Mites teillä köksän tunnit? Meidän kotitalouden opettajamme oli onneksi aivan innoissaan, kun sai keksiä vaihtoehtoisia kasvisreseptejä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua. Oliskohan pitänyt muuten mainita meidän köksäntunnitkin :D Meillä oli ne nimittäin toisessa koulussa niin, että meidän sen päivän ruokailu tapahtui niillä tunneilla. Mie sitten sanoin ekalla tunnilla sille opelle, että en syö tai valmista lihaa, mutta voin syödä sitten makaronia tmv. mitä nyt tehtiinkään lisukkeeksi. Siihen opettaja tokaisi että hän ei kasvissyöjiä palvele. :D Sain seiskan kurssista vaikka muistaakseni kokeesta tuli ysi. Olispa meilläkin ollut noin ihana köksän ope kuin teillä! Pitkään en osannut laittaa ruokaa olleskaan :(

      Poista
  3. Tää oli hyvä! En vaan tiennyt että ruokavaliostakin voi saada kiusaamisen aiheen! Itselläni ei ainakaan ole mielessä edes käynyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ei kukaan miuta tarkoituksella ole kiusannut :) Huomaamattaan vain!

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus ja niin totta kuin vain voi olla. Itse olen törmännyt hyvin lievään kuittailuun ruokavaliostani, mutta avomiehellä sen sijaan on hyvinkin paljon kokemusta kuittailuista, ihan kaverien taholta (Tästä voisi ehkä päätellä, että tytöt ja naiset suhtautuvat suopeammin asiaan...? Ja sitten vielä sekin, että jos mies on kasvissyöjä, niin se aiheuttaa helpommin kuittailuja kuin naisen kasvissyönti...). Mies on kertonut, että joku jaksaa aina nupista jotain (ja joku valopää on jopa vedonnut kasvien kykyyn tuntea kipua). Ja nämä kuittailut tapahtuvat joka ikinen kerta niin, että joku muu ottaa asian esille (eli toisin kuin sekasyöjät useimmiten väittävät kasvissyöjien/vegaanien tuputtavan näkemyksiään, ovatkin he itse niitä, jotka alkavat asiasta vääntää, jolloin kasvissyöjän on vain pidettävä puoliaan ja siten tuotava näkemyksiään ilmi ja pidettävä puoliaan...).

    Mitä kouluruokailuihin tulee, niin siitä asti, kun olen kasvissyöjänä kouluruokailuissa ollut (ysiluokan alusta), olen törmännyt myös kaikenlaisiin viritelmiin...
    Ja olen myös joutunut hakemaan lääkärintodistuksen ruokavaliostani, ammattikoulun viimeisellä luokalla (ja ikää minulla oli silloin 23 vuotta, joten senkin takia tuntui hieman erikoiselta). Lääkäriä vähän kummastutti...Onko tuo ihmekään - miksi ihmeessä aikuisen ihmisen pitää viedä eettisiin seikkoihin pohjaavasta ruokavaliostaan lääkärintodistus saadakseen ruokaa koulussa...
    Ajattelin vielä joku päivä kehystää sen todistuksen seinälle, ihan vain muistutuksena siitä, miten kiero tämä maailma on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja siis Tonille tuntuukin ihmiset sanovan herkemmin kuin miule, en tiedä johtuuko se siitä että oon tämmöinen herkkis vai siitä että oon nainen :D Ja siis toi kasvien kivun tunteminen on kuultu juttu myös miule, yksi niistä "hauskoista" vitseistä. Ihan älytön. Toinen juttu on kans se, että sitten etsitään muita epäkohtia miun ruoasta, kuten vaikka jos ostan jotain einesruokaa tmv. vaikka pointti on vaan se, että en syö LIHAA.

      Ja siis ihan tajutonta toi lääkärintodistushomma. Mie oon amikseen kans joutunut hakeen, mutta vasta silloin kun olin tovin syömättä kananmunaa, kun ajattelin kokeilla. Niin ei kelvannut, kun näihin "dieetteihin" tarvitaan lääkärintodistus. Kehystä ihmeessä :D

      Onpas mukava kuulla, että en ole ainut "pikkusieluinen" vaan muut kasvisruokailijat on huomanneet saman. Pelkäsin olevani ainut ja vaan jotenkin erityisen herkkä aiheelle :)

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!