26.2.2015

Menneisyys sulkeutui

Olen aloittanut tämän blogin kirjoittamisen 22.06.2012. Meidän Aisla syntyi yhden vuoden ja yhden päivän myöhemmin. Aika hullua muuten, että päivät on noin lähekkäin. Ihmekäs, kun ei ole tullut mitään blogisynttäreitä juhlittua, kun on ollut muut syntymät mielessä. (Ehkä tänä vuonna sitten jotkut megabileet??? Siis megablogiviikko, tiedättekö!) Blogin alusta, ennen niitä kahta viivaa, mahtui myös paljon sitä paljon puhuttua sekoilua (lue: dokailua) ja muuta hömppäilyä. Ne päättyivät oikeastaan niihin viivoihin. Enkä koe niiden perheblogin puolelle kuuluvan, vaikka en minä sitä häpeile myöntää, että sellaista on ollut. Se oli elämää silloin, nyt on nyt. Eiköhän melkein kaikilla ole vähän vauhdikkaampia elämänvaiheita ollut.

Siispä piilotin vanhemmat postaukset ajalta ennen Aislaa. Nyt postaukset löytyvät raskauspaljastuksesta eteenpäin. Tämä oli itseasiassa toinen kerta, kun tein näin. Ne ovat kerran aiemminkin olleet piilossa, mutta koska en jaksanut katsella niitä luonnoksissa, niin laitoin ne takaisin esille. Nyt aion ehkä poistaa ne kokonaan, en ole vielä päättänyt, mutta takaisin ei ole tulemista. Hih.

Eilen sain siis kommentin, joka muistutti taas niiden olemassa olosta. Tai pikemminkin siitä, että joku saattaa niitä oikeasti lueskella. Eipä niissä siis mitään salaista tietoa ollutkaan, mutta mielummin pidän ne muistot erillään tästä taaperonhajuisesta blogista. Etenkin nyt kun Kaksplussan yhteisössä bloggaillaan. Haluaisin pitää tämän kuitenkin itselleni ikään kuin eräänlaisena päiväkirjana, meidän perhe-elämästä, enkä aiemmasta bailauselämästäni. Sellainenkin blogi on jo itseasiassa olemassa, suljettuna. Voin siellä sitten verestää muistoja, jos tahdon. Toivottavasti tämä muutos ei teitä nyt hirveästi hetkauta, itseäni ei ainakaan. 

Tästä...
..Tähän! Ja onnellisuusaste kasvoi 100% <3

4 kommenttia:

  1. Ihanaa miten paljon elämäsi on muuttunut positiivisempaan suuntaan. Itse on muuta kautta suurimmaksi osaksi päässyt noista sekoiluista eroon ja sen elämän voi ihan tyytyväisenä jättää teinimuistoihin. Suurella osalla sellainen menneisyys kuitenkin on, eikä sitä nyt tarvitse hävetä. Ymmärrettävä ratkaisu tämä kuitenkin! Sun blogi kyllä kehittyy jatkuvasti hyvään suuntaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa on minustakin :) Ja ehkä sitä olisi itsekin kasvanut "aikuiseksi" tai ainakin aikuisemmaksi ilman tuota Toniakin :D Ei sitä jotenkin osaa ajatella vaan, että niin olisi käynyt.. Ja kiitos paljon, koen itekin, että koko ajan sitä ymmärtää tästä bloggaamisesta jotain uutta ja hoksaa mihin suuntaan haluaa viedä tätä omaansa!

      Poista
  2. Mulla on vähän samankaltainen muutos, tosin tuli vain jo paljon aikaisemmin ennen lapsia. Ehdin olla kokonaan ilman alkoholia varmaan pari vuotta, ennen kuin aloin taas joskus harvoin (sanotaan että paristi vuodessa :D) ottaa vähän jotain. Ja silloin siis tulin täysi-ikäiseksi.. Että vähän turhan nuorena se oli aloitettava kun kerkesi lopettaakin vuosiksi jo ennen kuin sain itse ostettua :'D Ja nyt lasten myötä on kyllä todellakin aika minimaalista se puoli, mutta hyvä niin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kai se tulee sitten ihan luonnollisesti kaikille sitten jossain vaiheessa. Toisille hieman aiemmin.. ja toisille myöhemmin, hihi. :) Miusta tuntuu, että nykyisin on semmoisia ystäviäkin paljon enemmän, jotka käyttää vähemmän alkoholia, hyvä sekin! Ja sitten se on oikeasti erityistä, jos joskus käy jossain. Ihan niinkuin oikea juhla :D

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!