3.2.2015

Mikä motivoi minua liikkumaan?

En ole koskaan ollut varsinaisesti mikään kuntosalilla bodaaja, enkä ole saanut motivaatiota liikuntaan muiden vartaloita (tai niiden kuvia) tiirailemalla. Omia vanhoja kuviakaan en sillä silmällä tuijottele, että kuinkas laihalta olenkaan näyttänyt, vaan ennemminkin että olenpas ollut notkea.

Liikuntaan minua motivoi temput. Yksinkertaisesti haluan olla parempi temppuilija. Eniten kaikki käsilläseisontakuvat motivoi, ooh haluan osata tuon (esim. tämä tai vaikkapa tämä)! Mielellään kaikista parasta on nähdä kuva jostain uudesta tempusta, jonka vaativuustasosta ei ole itsellä mitään tietoa. Sitä sitten kokeilemaan ja tajuamaan että olipas hankala. Päättäväisenä sitä siis treenamaan. En varmasti lähde treenaamaan täysillä mitään, jonka joku jo leimaa minulle vaikeaksi. Niin hyvä treeni-itsetunto minulla on.


Kuntosalilla huhkiessani pidänkin lähinnä mielessäni sen, että siellä ne lihakset kasvaa, jotta jaksan sitten jännittää itseni vaikkapa käsilläseisontaan tai ponnistaa itseni vielä joskus lennokkaaseen arabialaiseen. En siis juurikaan ajattele ulkonäköä motivoivana juttuna. Se on vain pieni kiva lisä harrastukseen. Niin tai siis ajattelen ulkonäköä, mutta se liittyy lähinnä siihen syömismotivaatioon. Siihen, että muistaa syödä terveellisesti, mutta sitä voinkin sitten avata joku toinen kerta erikseen.

Toki ajattelen myös laihtumista, mutta yhdistän senkin enemmän jaksamiseen ja vointiin, kuin siihen miltä minä näytän. Olen perustyytyväinen itseeni myös näin. Tahtoisin olla hoikempi, jotta temppuilu sujuisi paremmin. Myös se fiilis, joka liikunnasta jää, motivoi kamalan paljon. On paljon parempi fiilis säännöllisesti pari viikkoa liikkuneena, kuin kaksi viikkoa sohvalla maanneena. Eikä siihen fiilikseen oikeastaan nykyään tarvita kuin pari päivää, kun huomaa joko liikkuneensa tai maanneensa.


Tämän postauksen kuvat on otettu kesällä, juuri ennen kuin Tonin kanssa tavattiin syksyllä. Olin jättänyt jouluna opiskelut kesken ja puoli vuotta temppuilin tylsyyksissäni. Aika nopeasti sitä pääsee taas tapuvaksi, nyt ei tunnu ihan tuolta, vaikka todennäköisesti molemmat liikkeet onnistuisi. Tavoitteeni ovat vielä hiukan edempänä, mutta kyllä näistäkin motivaatiota saa puskettua itseensä. Pahoittelen kuvien "hienoja" muokkauksia. Alkuperäisversiot ovat kadoksissa, nämä olen joskus silloin aikoinaan muokkailut "hienoiksi".

Mikä teitä motivoi liikkumaan? Onko se ulkonäkö vai joku muu?

5 kommenttia:

  1. Olen katsellut sun Insta-kuvia: olet kyllä huikean notkea ja vahva! Mua motivoi liikkumaan terveyden ja työkyvyn ylläpito ja toisaalta se valtava hyvä olo, mikä liikunnasta tulee: endorfiinit, kicksit... Työ edesauttaa jaksamista. Toki osansa on myös ulkonäkötekijöillä. Tämänikäisenä sitä paisuisi nopeasti, ellei harrastaisi liikuntaa koska aineenvaihdunta hidastuu, mitä lähemmäs viittäkymppiä tullaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...Ei kun siis liikunta edesauttaa jaksamista töissä... *Typo* :P

      Poista
    2. Voi kiitos! Oon vähän semmoinen, että tietyt lihakset on ihan vahvoja, mutta esim. haba saisi vielä kasvaa, jotta jaksaisin nostella itseäni paremmin :) Haaveena olisi vetää leukoja joskus.. En ole ikinä päässyt yhtäkään :D Ja just noi kicksit on kyllä parhaita! Etenkin siinä aerobisessa liikunnassa... Jossa olen tosiaan hieman laiska, hihii. Oli muuten hauska se siun Polar-video :D

      Poista
  2. hurja miten notkea nainen! Mikäs päivä alat mua opettamaan, ei tekis tollanen notkeus mullekkaa pahaa.. Huoh, oon niin jäykkä -.- :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :D Siusta saiskin hei hyvän pariakroparin kun oot niin pikkuinen :D Ja no siis mie olen luontaisestikin aikas notkea, mutta en usko että aktiivisesta venyttelystä haittakaan on :D Mutta vois tosiaan vaikka törmätä joku päivä, vaikka ihan kahvin merkeissä ;)

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!