9.2.2015

Omituisuuksia

Hyvä ystäväni sanoo minulle usein, että poikkean jotenkin valtaväestöstä, vaikka enpä oikeastaan nykyään edes yritä. Teininä minulla oli kova tarve siihen, mutta ei enää. Omituinen taidan kyllä vähän olla silti, niin kuin jokainen omalla tavallaan. Ajattelin nyt listata teille hieman niitä minun omitusiuuksiani. Ja kas vain taas, tässä niitä tulee.

1. Kaikki numerot täytyy olla aina parillisia, jos voin siihen vaikuttaa. Esimerkiksi musiikin äänenvoimakkuus, kuntosalin avainkaapeista valitsen parillisen ja mitä nyt ikinä näitä vastaan tulekaan. En oikein tiedä mistä tämä on edes lähtöisin, mutta parhaimmat numerot näistä parillisista on 6, 8 ja 16. Myös 18 kelpaa toisinaan.

2. Inhoan sitä ääntä mikä tulee kun ihminen syö ruokaa. Meidän parisuhteen kannalta kaikista haastavin asia, koska Tonista kuuluu melko voimakkaita syömisääniä toisinaan. Tämä inhotus ei kuitenkaan rajoitu vaan perheen sisälle, vaan kiinnitän huomiota muihinkin, jos on liian hiljaista. Esim. Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! -ohjelmaa piti katsoa toisinaan äänettömällä, eli silloin kun Jyrki söi. En tajua miksi ne ei laittanut siihen vaikka musiikkia tai leikannut tai mitä vain. Hyi.



3. Olen aina mustelmilla. En tiedä tuleeko miule niitä herkästi vai johtuuko se akrobatiaharrastuksista, mutta miula on aina mustelmia. Aika isojakin, enkä todella tiedä välttämättä edes, että mistä ne tulee. Näin on ollut aina niin kauan kuin muistan.

4. Naksuttelen varpaitani. Aikoinaan se auttoi nukahtamaan, mutta asuntolan huonekaveri kielsi miulta touhun, kun se rassasi sitä niin paljon. Nykyään teen sitä kun olen hermostunut tai ahdistunut. Joskus myös muuten vaan. Iso varvas naksuu. Naks, naks!

5. En pidä varpaista. Nyt kun niistä tuli puhe muutenkin, niin ne on mielestäni melko ällöttäviä ja inhoan olla paljain jaloin. Kesällä on kuitenkin pakko, koska sukat jalassa alkaa hikoiluttaa. Treeneissä toisinaan käsketään ottamaan sukat pois ja ottaisin mielummin vaikka kaikki vaatteet pois.



6. Miula on ollut sama tyyny aika kauan. En tahdo määritellä tarkkaa lukua, ettei teitä ala ällöttämään, mutta se tyyny on vain täydellinen. Kylässä ikävöin sitä usein (jos en ole ottanut mukaan). Kerran yritin vaihtaa sitä ja ostettiin ihan uudet ja aika kalliit tyynyt. Kärsin unettomuudesta kuukauden ja kaivoin vanhan takaisin kaapista. Se tyyny on kauhean painava, eikä kovinkaan eettinen, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.. (Tarkoitan että se on varmastikin jotain eläintä, ehkä ankkaa.)

7. Tykkään pitää kynteni tosi lyhyinä. Pitkät kynnet vain ahdistaa. Johtunee kynnenlaadustani joka on hyvin herkästi lohkeileva. Kun olin ala-asteella sain taitettua kynteni ylöspäin ympäri ilman että se katkesi  (jos kukaan tajuaa mitä tarkoitan) . Nykyään pidän ne niin lyhyinä, että se ei onnistu.

8. Seison päivittäin päälläni. Se on sellainen tarve. Tunne. Tulee vain sellainen mieliteko. Usein pohdin seurassa että kehtaisinkohan tässä, mutta viivyttelen niin kauan kunnes olen kotona. En osaa selittää tätä sen kummemmin. Siitä tulee vain hyvä fiilis.

9. Esittelen akrobatia-taitojani aina Tonille. Aislakin on oppinut "seisomaan päällään" ja huutamaan että "KATO!". Mistähän lie oppinut.

...Olisi ollut niin hienoa päättää tämä kymppiin (eli tasalukuun, murr!), mutta en millään keksinyt enää sitä. Ysillä siis mennään, ehkä vielä joskus saatte sen kympinkin, kunhan sen keksin.

Onko muilla samoja "outoja" tapoja tai mitä muita kummallisia tapoja teillä on?

12 kommenttia:

  1. Hahaha mulla 1, 2, 3, 4 ja 7 samat ;D

    VastaaPoista
  2. Hei mulla on toi parilliset numerot juttu myös. Se välillä ärsyttää mun miestä aivan jumalattomasti, sillä lasken esim irttareita ottaessa jokaisen lajin ja värin. Kaikkea tulee joko kaksi, neljä tai kuusi. Leffateatterissa rivin ja penkin yhteenlaskettu summa tulee olla parillinen jne jne jne.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua en mie noin paljoa laske. Kylläkin että jokaista irttaria tulee parillinen määrä :D Ja leffassa ei ole liiemmin tullut käytyä hetkeen, mutta kyllä mie parillisen rivin ja paikan valkkaan :D

      Poista
  3. Samaistun kakkoseen! Ihan hirveätä kun molemmat vanhempani mässyttävät suu auki aina syödessään, se oli kauheinta kun asuin vielä kotona! Ja on vieläkin silloin kun tulee kotona käytyä ja porukat syövät jotain... :') :'(

    Mun toinen tyyny on kanssa peräsin ajalta jolloin olin... ala-asteella? Varmaan käyttänyt sitä jopa eskarista asti. :D Eli se on... lähemmäs 20-vuotias?? Mutta se on paras, just ihanan pehmeä ja pörheä. Toinen on sitten uudempi ja litteämpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HYI suu auki ei pitäisi syödä ollenkaan :D Tonilla on kyllä suu kiinni, mutta silti jotenkin inhottavan kuuloista puuhaa se syöminen :D Sääliksi käy sinua :D

      Ja siis tyynykiintymys vaan on tyynykiintymys, miun tyyny on siis varmaan aika pitkälti yhtä vanha kuin siun, ellei vanhempi. Varmaan ihan homeessa... :/ En halua ajatella :D

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Olitko se sie just kun kirjoitti noista varpaista kans johonkin listaan? :D Hyyyi :D

      Poista
  5. Hahaha apua rupes naurattaa toi Jyrki Sukula juttu :DD ihan samaan asiaan oon kyllä kiinnittäny huomiota mut en kuiteskaan äänettömälle laita :D Itseänikin siis ällöttää kovaääninen syöminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hhahaha no mie kans mietin, että eikö muka kukaan muu ole sitä huomannut :D :D

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!