20.3.2015

OMG juttelin naapurille

Elämässäni tapahtui eilen jotakin todella mullistavaa. Juttelin naapurille. Hyvässä sovussa, pitkän pätkän. Ihan oikeista asioista ja meidän lapset leikki sillä aikaa keskenään. (Kuvissa Aisla ja isi kotipihassa viime syksynä. Eilen oli päällä samat vaatteet, eikä ollut yhtään kylmä lapsi! KESÄ TULEE!)


Olen maailman huonoin small talk -ihminen. Tai silloin olen hyvä, jos vaikka joku iäkkäämpi ihminen aloittaa keskustelun. Ne on niin keveitä, että niihin on helppo lähteä mukaan. Säästä ja semmoisista. Kuitenkin tämmöinen keskenään tuntemattomien nuorten aikuisten yhteinen kommunikaatio on minulle hiukan vierasta. Ainakin jos ei olla ensiksi juteltu somessa. Juttelin itseasiassa tämän saman naisen kanssa vuosi sitten ja sitten tuli talvi ja pimeä ja kylmä ja... No ei nähty (koska oltiin sisällä).

Eilen nähtiin. Ja juteltiin. Se tuntui niin hyvältä. Tuntui niin kivalta, kun Aisla sai ensimmäisen kaverinsa "meidän pihoilta". En kaiketi ollut myöskään kovin nolo tai vaivaantunut, vaan juttu luisti ja tuli hyvä mieli. Kuulin myös paljon juttuja "uudesta" kotikaupungistamme (ollaan asuttu täällä liki vuoden), josta en ennestään tiennyt... No mitään. Oikein valaisevaa.


No mutta siis, halusin vain kertoa kuinka onnelliseksi tulin. Suosittelen kaikille muillekin huonoille small talk -ihmisille yrittämään rohkeasti. Muut ihmiset on oikeasti ihan kivoja. Ilman someakin. Kenellehän seuraavaksi ryntäisin juttelemaan?

..Ei hätää. Pian on taas syksy, niin voin vetäytyä kuoreeniKOULUUN. Hahhhah. Näin sujuvasti yhdistin postaukseen kesän riemun ja syksyn mälsyyden.

2 kommenttia:

  1. Oon ite yrittäny vilkuilla oisko meidän pihapiirissä sellasta hiekkalaatikko-kulttuuria, mutta en oo bongannu muita ku päiväkotiryhmiä! :D Täällä asuu kauheasti vanhuksia, mutta pitäs kyllä rohkaistua puhumaan heti jos törmää muihin vauvaperheisiin tai viim. kun alkaa käymään tuolla hiekkiksellä, ja jos joku samaan aikaan sattuisi siihen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, toivottavasti siellä päin olisi! Mie niin hain jotakin sellaista kanssa, kun Aisla oli vauva, mutta sitten luovutin. Mutta nyt aloin tämän kohtaamisen myötä hiukan toivomaan, että ehkä tänä keväänä....? :D Kun Aisla menee juttelemaan kaikille, niin olisi itselle helpompaa, hih. Ole sinä se rohkea, niin saatte ihan varmana seuraa! Mie ainakin olisin ollut ihan haltioissani jos joku olisi tullut puhumaan minulle. Tai olisin vieläkin :D

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!