14.4.2015

No mekin oltiin lapsimessuilla, tietty!

Kun olin peruskoulussa, niin me messuiltiin koulun kanssa paljon. Pirkkahalli kävi tutuksi ja siellä oltiin jos jonkinmoisilla messuilla usein. Yhdenkään teemaa en tosin taida muistaa, koska itse lähinnä keskityin kaikkeen ilmaiseen roinaan, jota käsiini saatoin siellä saada. Lähinnä karkkia, avaimenperiä ja kyniä. Tosi tärkeää.

Sitten viime vuonna tein paluun Pirkkahalliin (jonka nimi taitaa olla nykyisin joku muu) ja käväistiin jossakin perhemessuilla Aislan kanssa, kun Toni oli töissä. Kirjoitin siitä silloin postauksenkin mielestäni, mutta en nyt löytänyt sitä millään. Siellä oli ihan mukavaa. Aika paljon väkeä, aika vähän perhealueen pöytiä, ja enemmän samaan aikaan pyörivien sisustusmessujen pöytiä. Mukava kokemus kuitenkin.

No nyt tulikin mahdollisuus sitten vähän laajentaa tätä perhemessukokemusta ja lähteä lapsimessuille ihan Helsinkiin asti. Nappasin sitten ystävän lapsien kera matkaan ja nelisteen hurauteltiin Helsinkiin. Matkat meni hyvin ja niin pois päin. Perillä saatiin lapsille masut täyteen ylihinnoitellussa Fazerin kahvilassa, josta itse raaskin ostaa vain cappuccinon (4€!!). Ja sitten vihdoin pääsimme messuilemaan klo 12.30 ja päivähän oli lauantai.


Ensivaikutelmana olin yllättynyt kuinka hyvin pääsimme kaksien rattaiden kera kulkemaan, kun olin kuullut muuta. Luulen, että tässä vaiheessa päivää oli osa jo lähtenyt kotiin päiväunille. Ei vaan meidän seuralaiset, jotka nukkuivat sitten vasta kotimatkalla neljän jälkeen. Yllättävän hyvin jaksoivat silti, niin lapset, kuin aikuisetkin.

Itseäni ei messuilla niin paljoa kiinnostanut lasten vaatteet, joita niin moni lähti hakemaan, koska sen lisäksi että olen pihi, niin harvoin ostan Aislalle vaatteita uutena. Niin tai harvoin ostan Aislalle oikeastaan vaatteita, kun toistaiseksi niitä on tullut ihan ovista ja ikkunoista muiden tuomina. (Olen kyllä kuullut villiä huhua, että pian alkaa koot loppumaan kirpparilta ja sitten täytyy siirtyä uusien vaatteiden ostoon.....)

Sanoisin, että messuilla oli siis hyvin hyvin paljon vaatekojuja, mutta niiden lisäksi oli kaikennäköistä maisteltavaa ja tutkittavaa. Vähän jäi harmittamaan, että kun muualta matkattiin, niin ei keritty nähdä yhtään sellaista hahmoesiintymistä lavalla, vaan enää oli jäljellä lastenlauluja ja -tansseja. Kyllä nekin oli ihan viihdyttäviä, mutta muumit me oltais oikeasti haluttu nähdä. Tietysti olisin voinut katsoa messuohjelmaa jo etukäteen, enkä vasta paikan päällä, niin ei olisi tämmöistä ylläriä käynyt. Nähtiin me hahmoja sitten kuljeksimassa pitkin messuja ja elämys sekin oli lapsille.


Niitä lasten elämyksiä me varmasti tällä kertaa haettiin. Ja omiakin, koska olihan nämä meidän ensimmäiset messut isolla kirkolla. Itse olisin ehkä tahtonut myös törmätä jokuseen kanssabloggaajaan, mutta ei nyt oikein osunut yksiin tai sitten olen vain kulkenut laput silmillä. En mitenkään kyllä sopinut etukäteen ketään tapaavani syystä että minulla oli kuitenkin seuraa jo omastakin takaa. 

Meillä olikin tosi hauska päivä. En ostanut mitään, mutta en aikonutkaan alunperinkään, koska ei ole sellainen olo, että nyt tarvittaisiin jotain erityisesti. Jos alkaa muuten vaan shoppailemaan, niin sehän lähtee sitten ihan käsistä. Haha. Kiitos tästä messuilumahdollisuudesta Messukeskukselle ja näytteilleasettajille! Tullaan kyllä ihan varmasti toistekin! 

Joo ja sori tää valtava kuvien saldo! Ei riittänyt keskittymiskapasiteetti ihan kaikkeen :D

Kävikö muut messuilemassa? Millaisia messuilijoita te olette? Mikä oli parasta lapsimessuilla? Lähtikö teidän shoppailu käsistä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rauhaa ja rakkautta!