2.5.2015

Keväällä 2015 olen onnellinen!

Olen ollut lähiaikoina tosi onnellinen. Jos tyyntä myrskyn edellä -sanonta pitää paikkaansa, niin pitää myös toisin päin. Ensin oli vähän myrskyisää päässäni ja sen ulkopuolellakin, mutta nyt olen suorastaan saanut kieriskellä onnen tunteissa.

Ollaan saatu tieto Aislan ensi syksyn hoitopaikasta. Perhepäivähoitajalle tyttö sitten menee. Emme ole vielä tavanneet hoitajaa, mutta käytiin vakoilemassa missä se paikka on. Alkujärkytyksen jälkeen olen suhteellisen tyytyväinen. Matka ei ole liian pitkä, mutta paikka ei ole kuitenkaan ihan naapurissa, mikä oli tärkeää myös. Aisla nimittäin tunnistaa nykyään kotitalon, niin ei olisi kivaa jos se näkyisi pph:n pihasta. Voisi ikävä yllättää helpommin, luulen. Aion kuitenkin avata tätä hoitoasiaa varmasti vielä erillisessä postauksessa.

Ollaan myös tavattu paljon ystäviä lähiaikoina. Tai niitä yhtiä tiettyjä ystäviä, jotka olen löytänyt osaksi tämän blogin kautta ja osaksi vain internetin ihmeellisestä maailmasta. No mistä lie ovatkin elämäämme tupsahtaneet, niin olen ollut todella iloinen siitä. Koen jollakin tapaa löytäneeni sellaisia ystäviä, jotka aivan varmasti säilyvät pitkään. Sellaisia joiden lapsista Aisla saa sitten niitä pitkäaikaisia ystäviä. Ehkä. Enhän minä tiedä, mutta nyt olen tyytyäinen siihen kuinka olemme saaneet muiden kanssa leikkiä.


Vappua juhlittiin Tallipihalla ja leikkipuistossa. Ystävien kera, totta kai. Jatkoille mentiin mummulaan valmiiseen tortillapöytään, nam. Tykkään niin paljon vain sellaisesta rennosta olemisesta ihmisten kanssa. Ilman sen kummempia paineita.

Huomenna on myös viimeinen työpäiväni paikassa, jossa olen käynyt pitkin kevättä. Olisi niin ihanaa päästä kertomaan teille, kuinka kivalta se tuntuu ja miksi erityisesti. En kuitenkaan voi, sillä vaitiolovelvollisuus minut hiljentää. Tuntuu hyvältä hengähtää ennen syksyä vaikka töitä ei paljoa olekaan ollut. Huominen se kruunaa kuitenkin koko kevään työtunnit.


Tänään ollaan Aislan kanssa kaksin kotona, kun Tonilla on kouluviikonloppu. Nyt neiti on päiväunilla ja tarkoitus olisi varmaan hiukan ulkoilla kun herää. Kaupassa voitaisiin myös käydä, kun kaappi ammottaa tyhjyyttään. Välillä on hiukan haastavaa asetella ruokakaupassa käyminen perheen aikatauluihin. Se on kai arkea se. Ainakin jos joku perheessä on vuorotyössä.

Huomenna tulee Tonin vanhemmat kyläilemään ja hoitamaan Aislaa, kun Toni on siellä koulussa ja itse olen töissä. Tuntuu niin paljon helpommalta jättää lasta hoitoon, kun toinen ei jää huutamaan perään, niin kuin vaikka muutama kuukausi takaperin. Nyt hän viihtyy jo hyvin, kunhan muistaa kertoa etukäteen, että mitä tulee tapahtumaan. Yritän aina muistaa kertoa Aislalle arjessa muutenkin, mitä tehdään seuraavaksi. Ihan vaan koska tuntuisi pöljältä, jos kukaan ei kertoisi minulle mitä tapahtuu, vaan veisi vaan mukanaan paikasta toiseen.


Aika harvoin kirjoittelen nykyisin tämmöisiä kuulumispostauksia. Tuli vain sellainen olo, että nyt on tämän vuoro. Siellä lukijoissa on kuitenkin vaikkapa sukulaisia pitkän matkan päässä, jotka lukevat ainakin mielellään. Teistä muista en tiedä, mutta toivottavasti en tylsistytä löpinöilläni täysin. Itse haluan myöhemmin lukea tämän postauksen ja huomata kuinka onnellinen olen ollut keväällä 2015.

Yksi onnellisuuteeni vaikuttava merkittävä tekijä on ollut iloiset uutiset monilta tutuilta. Vauvoja tuntuu tulevan kaikkialle. Ei meille, eikä nyt juuri tarvitsekaan, mutta olen tullut niin iloiseksi muiden vauvauutisista. Onnea vielä kaikille, jos en vaikka ole muistanut onnitella. Toinen onnellisuutta lisäävä juttu on parin viikon päässä siintävä "vapaailta" näiden ystävien kanssa, joista mainitsin jo postauksen alussa. Sitten heti seuraavan palkkapäivän jälkeen me kaikki äidit ja isit mennään ja pidetään hauskaa. Toivottavasti silloin on aurinkoisempi keli kuin vappuna, sillä minä tahdon slacklinen ja piknikin!

Kuvat on vapulta!
Tällainen on meidän toukokuun alku. Jotta en ihan yltiöpositiiviseksi heittäydy, niin voin ilokseni ilmoittaa, että tällä kertaa puhelimeni on hajonnut niin, että se ei lataa. Jee. Nyt ei ollut minun vikani.

Millainen on teidän toukokuun alku? Mitä TEILLE kuuluu? Olisi mukava kuulla!

12 kommenttia:

  1. Kiva postaus :). Meille kuuluu varvas äksidenttiä lukuunottamatta hyvvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, oli kivaa vain löpistä välillä :) Tuli vain sellainen olo, että välillä pitää :) Ja mitä siun varpaalle on sattunut? Mennyt jotenkin ohi tää, mut jos lasken yks plus yks niin tippuiko siula paino siihen? :D Tekevälle sattuu au au!

      Poista
  2. Ihana postaus! Hyvää kuuluu, torstaina alko loma, joten nyt saa täysillä nauttia tytön seurasta :) Aurinkoista kevättä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Loma kuulostaa ihanalta, toivotaan paljon auringon paistetta teille, niin jaksaa ulkoilla paljon :) Varmaan sitten kun on taas siinä arjen pyörityksessä tosissaan niin lomat tuntuu todella todella hyviltä!

      Poista
  3. Kiva lukea tällainen hyvän tuulinen kuulumispostaus. Ja onnittelut pph-paikasta! :) Toukuussa on minulla treenikuukausi, tarkoitus saada loput raskauskilot pois ennen kesää, jotta sitten kesällä voi mässätä taas hyvällä omalla tunnolla. Eli hyvää kuuluu. Ihanaa toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kivaa kirjoittaa tällaista. Kuuntelin vähän fiilistelymusiikkia ja sain sellaisen yltiöpositiivisen olon luotua, hih. Toivotaan, että onnittelut pph-paikasta voi ottaa hyvillä mielin vastaan. Siis että paikka on hyvä :) Ja jee! Miekin olen nyt koittanut aktiivisemmin treenailla ja olen tykästynyt ihan vain kotitreenailemaan. Saa ähkiä ja puhkia rauhassa :D Tsemppiä siule treeneihin ja onnea tavoitteen saavuttamiseen! :)

      Poista
  4. Ois haaste sulle :) http://rosalienism.blogspot.fi/2015/05/yksitoista-juttua-ja-vastausta.html

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus, ihanaa että oot onnellinen! Olette tärkeitä meille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ja te meille, jos ei ole vielä tullut selväksi! :D <3

      Poista
  6. Ihana postaus. On onnea olla onnellinen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todella <3 Omasta asenteestahan se on pitkälti kiinni :)

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!