26.8.2015

Olen ihan hemmetin hyvä tyyppi

Minulla on ollut huono itsetunto niin kauan kuin muistan. Hieman kotidiagnooseja tehtyäni ja muutamilla (kiintymyssuhde)psykologian kursseilla istuneena voisin sanoa tietäväni melko varmasti mistä se johtuu. Elämässä kun tuntuu vaikuttavan lapsuus kaikkeen. Minulla oli ihan onnellinen lapsuus, mutta isäni ei ollut kovinkaan läsnä, kun asui ulkomailla (nykyisin hän on enemmän, mikä on superkivaa, kiitos isi!). Lapsuuden perheestäni minulla ei ole siis kovinkaan hyviä kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta ja epävarmuuteni itsestäni onkin korostunut aina maskuliinisemmassa seurassa. En oikein tiedä kuinka pojat ja miehet toimivat. Opettelen vieläkin.

En tullut kuitenkaan kertomaan siitä, vaan huonosta itsetunnostani, joka jotenkin kulminoituu tästä kaikesta. En ole koskaan kokenut kelpaavani minnekään. Peruskoulussa sain aina huonoja numeroita, joka on saanut minut kokemaan itseni vielä tyhmäksikin. En osannut olla poikien kanssa ja sainkin usein kuulla pilkkaa siltä suunnalta. Seiskaluokan ensimmäisenä päivänä eräskin poika kutsui minua kauniisti mursuksi, jonka jälkeen olen kokenut myös itseni lihavaksi ja rumaksi. Seiskaluokkalainen minä oli siis aivan normaalin esiteinitytön mitoissa. Jollekin toiselle tuollaiset sanat tai tilanteet eivät tunnu missään, mutta koen olevani erityisen herkkä, josta kirjoittelinkin jo aiemmin täällä. Tällaiset pienet asiat elämässäni ovat luoneet minulle illuusiota siitä, että olen ruma, tyhmä, lihava ja ennen kaikkea ärsyttävä. 


Lähiaikoina olen kuitenkin tajunnut jotain. En ole mitään noista. Ehkä hiukan ylipainoinen, mutta en siltikään ruma. Minä olen voimakas, kaunis sekä tilannetajuinen. En ole ehkä kirjasta oppinut (enkä kovaa elämäm koulua käynyt), mutta osaan ajatella asioita monesta näkökulmasta ja olen tunneälykäs. 

Roimasti itsetuntoani on nostattanut myös tämä uusi blogiseura, jota olen saanut. Kun tapasin ensimmäisen kerran muita bloggaajia Indiedays Blog Awardseissa, viime vuoden puolella, kuvittelin että tässä tämä nyt oli. Nolasin itseni täysin, olin kamala ja ärsyttävä, kukaan ei tahdo varmasti olla kanssani jatkossa. Niin siis olemalla vain oma itseni. Olin niiin väärässä. Olen saanut huomata, että ainakin osa noistakin tyypeistä tykkäsi minusta!


Olen löytänyt sisäisen vitsiniekkani ja taidan laukoa sarkastista huumoriani aika usein tuollaisissa bailuissa ja isoissa seurueissa. Ja minä niin nautin. Nautin siitä kun minun kanssani nauretaan jutuilleni, eikä minulle tule sellainen olo, että naurun aihe olenkin minä. Niin tai no, aika usein ne vitsit taitaa olla omasta elämästäni eli minusta, mutta ne on asioita joille voin nauraa itsekin. 

Kaiken tämän oivaltamisen jälkeen minua edelleen jännittää aina mennä uuteen ihmisryhmään (kuten vaikkapa kouluun ensi viikolla), mutta en enää pelkää olevani kelpaamaton. Olen hyvä juuri tällaisena kuin olen. Iso taakka putosi sydämeltäni, kun tämän tajusin. Enkä minäkään ole täydellinen, mutta kukapa olisi. Joinain heikkoina hetkinä toki mietin, että miksi ihmiset minusta pitävät, mutta en kuluta siihen enää energiaani samalla tavalla kuin ennen.

Onko teillä hyvä itsetunto? Kuinka olette parantaneet sitä?

19 kommenttia:

  1. Kun nähtiin ekan kerran tuolla indiedaysin blog awardseissa, niin tykkäsin susta tosi paljon heti :D Oon vähän ujo uudessa seurassa ja siinä teijän kanssa tuli semmonen fiilis, että pääsi osalliseksi keskusteluun jne. <3 Mulla oli tosi surkea itsetunto vielä muutama vuosi sitten, mutta pikkuhiljaa se on kohentunut iän, blogin ja oman työn myötä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ikä on muuten varmasti se tekijä, joka on itselläkin tähän vaikuttanut. Oon kasvanut ehkä vähän aikuiseksi tässä lähiaikoina :D Hehhe. Mutta miekin tykkäsin sinusta ja tykkään kyllä edelleen! Et vaikuta ujolta, ehkä vain hieman harkitsevalta? :)

      Poista
  2. Ihana postaus. Rohkeasti laitoit itsesi ja tuntosi peliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Pohdin paljon tämmöisiä juttuja, mutta harvoin saan ne tekstiksi asti :)

      Poista
  3. <3 outoa ajatella että sä voisit ajatella olevasi ärsyttävä :D ei susta semmosta saa mitenkään päin, onneks oot tajunnu sen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on jännä juttu, kun joskus kuulee itsekin jonkun sanovan itseään joksikin ihan muuksi kun mitä on itse ajatellut :D Heh. Ja kiitos, tää helpotti jo vähän lisää :D

      Poista
  4. Sähän oot just ihana ja hauska! You go girl <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Ihanaa saada teiltä kanssabloggajilta nimenomaan näitä kommentteja, koska olen kokenut oloni teidän seurassa niin hyväksi, niin olen tiennyt jotain oikein :) Pitää päästä taas tapaamaan pian!

      Poista
  5. Hei sie oot mahti tyyppi!!! Ihana sellane! Vieläki oon onnelline ku tavattii ekan kerra ja aina edelleen näkemisen jälkee tulee haikee olo et yhyy, nyt ei nähä taas hetkeen <3 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe ite oot <3 Ja miekin oon supertyytyväinen, kun löytyy tuommoisia "sielunsiskoja" tän bloggaamisen kautta! Pitää koittaa tässä nähdä hei, meidän kesäreissu jäi sitten kokonaan välistä tänä vuonna, mutta ehkä joku syysreissu tai viimeistään talvireissu olis kova! Ja saa meillekin tulla! :)

      Poista
    2. Jep niin tosiaan vähän jäi! Mut kyllä vielä jotain keksitään ja teille päin tosiaan ois kiva tullakki ;)

      Poista
    3. Joo kyllä tässä tätä aikaa varmaan joskus siunaantuu, hihi :)

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!