29.8.2015

Voinko räjähtää jännityksestä?

Miljoona aloitusta tästä samasta asiasta luonnoksissa, koska riippuu ihan päivästä millä fiiliksellä kirjoitan. Toisena olen innoissani ja toisena tunnen itseni pakotetuksi ja ahdistuneeksi. Arjen alkaminen nimittäin. Enhän olisi tahtonut Aislaa vielä pistää hoitoon, vaan vasta 3 -vuotiaana, mutta silloin olisi minun täytynyt jättää koulupaikkani. Kun on lähes tuhannen ihmisen joukosta tullut valituksi, niin olisi ollut vaikea luopua, joten sinne mennään. Heti tiistaina. Siis tulevana. Kolmen yön kuluttua.

Samana aamuna Aislakin suuntaa isänsä kanssa päiväkotiin. Tiistaina harjoitellaan isin kanssa ja keskiviikkona ollaankin jo yksin lyhyt päivä. Torstaina hitusen pidempi ja sitten perjantaina vapaalla. Kyllä muuten jännittää. En tiedä jännitänkö tosiaan enemmän itseni vai Aislan puolesta, sillä olenhan menossa ihan tuntemattomaan porukkaan. Noin 60 tuntematonta ihmistä jossain ja minä. Koulunikin on siis muuttanut tämän kahden vuoden aikana toiseen toimipisteeseen ja minulla puolestani ei ole hajuakaan siitä minne olen menossa. Saati mille luokalle ja millaisia ne muut tyypit on. Hekään eivät varmasti tiedä minun tulostani mitään. Tulevat varmaan sanomaan, että olen tullut väärään paikkaan. Niin tai voi ei, mitä jos joudun esittelemään itseni? Muistavatkohan opettajat minua?

Jännityksellä odotan myös tätä Aislan hoidon alkua, koska heti seuraavana viikonloppuna lähdemme sinne Hiphop festareille ja neiti menee mummulaan. Pelkään, että tyttö kokee itsensä hylätyksi. Onneksi ei tosiaan ole kuin niitä lyhyitä päiviä, sillä Toni on ensi viikon vapaalla. Onhan meillä kaikki illat!

Ystäväni kysyi eilen illalla että joko olen pakannut kaiken valmiiksi. En niin mitään. Ei ole mitään hajua mitä pitäisi pakata, kummallekaan. Pää lyö tyhjää ja sydän hakkaa rinnasta läpi kun vain ajattelinkin. Ehkä sitten maanantai-iltana. Apua nyt pitää lopettaa ja miettiä jotain muuta. Tulipahan kirjoitettua. Tässä vielä kuva suoraan Instagramista maailman parhaasta koulurepusta.

@peikkopaprika löytyy Instassa!
Niin ja stressintasosta kertoo ehkä jonkin verran se, että unohdin sellaisen pikku jutun tänään myöskin. Nimittäin:
7 vuotta <3
Onko muiden lapset aloitellut nyt syksyllä hoitoa tai oletteko itse aloitellut uusissa kouluissa/työpaikoissa? Miten on sujunut?

8 kommenttia:

  1. Meillä lapset vietti pitkän kesäloman koulusta ja päiväkodista joten arjen aloitus on tullut ihan rytinällä vastaan vaikkei mitään uusia tuulia varsinaisesti olekkaan.
    Tsemppiä teille, hyvin kaikki menee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, en yhtään ollut tajunnutkaan, että tuollaisetkin hetket on edessä, kun tosiaan täytyy aloitella "uudestaan"! Olin ajatellut että kerran se vain kirpaisee :'D O-ou.. Mutta ehkä siihen tosiaan sitten hiukan aikuisena tottuu? :) Tsemppiä teidän syksyyn myös!

      Poista
  2. Aloitin sun kanssa Tamkissa samaan aikaan. Meille tuli toiselle vuodelle jotain uusia tyyppejä ja huom, monikossa. :) Eli todennäköisesti et ole ainoa! Näistäkin pari oli sellaisia, jotka oli justiinsa olleet äitiyslomalla. Kannattaa yrittää etsiä tämmönen käsiinsä, meillä ainakin pari uutta tyyppiä oli sitten paljon yhdessä. :D

    Tamkissa ei myöskään noin muutenkaan pelaa mikään informaatio, vaikka olisit ollut koko ajan paikalla. Lukuvuoden alussa kaikki vähän hakee, että mihin pitikään mennä jne, lukkarit on yleensä sekaisin jollain tapaa. Luokat myös jaetaan uusiksi toiselle vuodelle valintojen takia, joten vaikka tietysti tiettyjä porukoita on jo syntynyt, on kaikille varmaan joitain uusia joukossa mukana. Ja vaikka tilatkin on uudet, niissä oppii kulkemaan tosi nopeaan. Opettajat on edelleen pitkälti yhden käytävän varrella ja niitä on helppo käydä nykimässä hihasta, jos ei jotain tiedä. Tsemppiä! Varmasti jännittää, mutta uskoisin, että ihan hyvin se menee. :) Oot kuiteskin hyvä tyyppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, en kyllä halua mennä mihinkään "uudet tyypit" -ryhmään :'D Kyllä mie varmasti saan kavereita, kun tuun aika hyvin ihmisten kanssa juttuun! Ja joo Tamkissa ei tosiaan info pelaa.. Mutta miun mielestä meidän luokat jaetaan vasta keväällä, että siihen on tullut joku muutos? :) Sillä olis vaan kiva tietää vähän sitä pienryhmäänsä, että alkaisin sit peesaileen heti niiden kaa tietty. Ne tilat vaikutti myös loppupeleissä kai aika simppeleiltä, kun löysin opon huoneeseen, kun kävin, vaikka pääovilla vaikutti hiukan epätoivoiselta.

      Hauska muuten tietää, että joku sieltä vanhastakin ryhmästä lueskelee ;)

      Poista
  3. Meillä alkoi täällä uusi arki kolme viikkoa sitten :) olin ihan paiseissa koko hommasta ja teki mieli heittää hanskst tiskiin ennen kuin mikään oli edes alkanutkaan. Poika kolmevee aloitti siis päiväkodin ja ihan täysillä päivillä heti alkuun ja mulla alkoi ihan uusi koulu. Voi että, kaikki lähti sujumaan niin omalla painollaan kuin vain olla voi :) hyvällä painolla :) Kaikki tuntuu nyt niin oikealta ja mukavalta. Poika tykkää päiväkoteilusta ja minä tykkään koulustani. Ihmeen helposti kaikki lähti rullaamaan, vaikka sitä stressasikin ihan kamalasti koko kesän. Ole huoleti, varmasti teilläkin menee kaikki hyvin. Luota itseesi ja usko että se tekee kaikille osapuolille enempi kuin hyvää :)
    Ilolla ja rakkaudella vaan eteenpäin, uusia haasteita kohdaten! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, teilläkin kesä mennyt stressaamiseen, kuten meilläkin. Ihanaa kuitenkin kuulla myös tällaisia "omalla painollaan" -tarinoita, kun kaikki vaan maalailee kauhukuvia miun mieleen. Onneksi Aislan päivähoitopaikka vaikuttaa sentään TOSI TOSI hyvältä :) Tuli kyllä oikein tosi hyvä mieli tästä siun kommentista, kiitos <3

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!