16.12.2015

Kun baarit ei kiinnosta

Syksyn uhkailutapauksen jälkeen olen käynyt yhden kerran baarissa. Olin liikkeellä autolla ja join Pepsiä ja alkoholitonta olutta ja pelkäsin vähän. Jotenkin en ole oikeastaan koskaan ollut mikään varsinainen baari-ihminen. Toisinaan olen tykännyt käydä, mutta kaikista mieluiten istumassa jossakin rauhallisessa paikassa ja mahdollisesti jopa arkena, kun on mahdollisimman vähän muita ihmisiä paikalla. Olen inhonnut diskohelvettejä ja kovaäänisiä rokkibaareja. Keikoilla olen tykännyt toisinaan kyllä käydä, mutta sielläkin ihmismassa on lähinnä ärsyttänyt ja ahdistanut kuin tuonut jotakin kreisiä bailausfiilistä.

Nyt tämä syksyn tapaus vahvisti fiilistäni siitä, että se elämä ei ole minua varten. Toki voin käydä baareissa, jos mieleni on joskus toisenlainen, mutta nyt se ei tunnu kovinkaan houkuttelevalta vaihtoehdolta rentoutumiseen. Käytyäni luokkani mukana juhlimassa selvinpäin baarissa, koin sen paljon miellyttävämmiksi vaihtoehdoksi kuin humaltua baarissa, vaikka en kyllä tosiaan siitäkään niin paljoa nauttinut (muuta kuin seurasta!). Oli sitten kivaa vain huristella autolla kotiin, kun ei enää jaksanut. Ei mitään narikalla notkumista ja kebab-mestoja pilkun jälkeen, mitä nuo hommat tuntuu usein olevan. (Ja ennen kuin joku tulee vinkumaan, että ei baarissa tarvitse niin käydä, niin noh.. Moni tuntuu käyvän.) 


Tykkään kuitenkin nauttia alkoholia ja nimenomaan rentoutuakseni. Miellyttävin tapa itselleni on istua jonkun ystävän tai parin kanssa iltaa ja vaikkapa pelailla lautapelejä tai katsella huonoja ohjelmia. Jos bailaamista mietitään, niin miellyttävimpänä ajatuksena pidän vaikkapa mökkijuhlia pienellä kaveriporukalla, vaikka harmillisen vähän olen sellaisiin saanut osallistua. 

Minulla meni yllättävän monta vuotta ymmärtää, että en oikein pidä baareista. Nyt vasta olen hoksannut sen lopullisesti: Nyt juuri (älä koskaan sano ei koskaan) en pidä baareista. Haluan kuulla mitä ystävilläni on minulle sanottavanaan, sekä haluan itse tulla kuulluksi, enkä tahdo huutaa surkean musiikin päälle. Haluan puhua henkeviä läpi yön punaviinilasi kourassani. Sitä olen kaivannut koko pitkän syksyn. Nyt sitten laitoin ystävilleni Facebookiin kysymyksen, että kuka tahtoisi toteuttaa tätä rentoutumista kanssani ja sain yllättävästi viestin sellaiselta tytöltä, jota en oikeastaan ole koskaan tavannut. No niin tai muistan minä hänet pyöränsä selässään eräässä Etelä-Savon kaupungissa, josta meillä on yhteisiä tuttavia, mutta en muista koskaan jutelleeni hänen kanssaan kasvotusten. Tulin tästä kutsusta niin iloiseksi.

Ystävän etsintää.. :D
Luulenpa, että tulevasta perjantaista tulee juuri sellainen, kun olen kaivannutkin: RENTOUTTAVA, mieleenpainuva, erityinen, rauhallinen ja puhelias. Ihanaa iltaa meille.

Nollaatteko te bailaamalla vai rentoudutteko ennemmin kotosalla alkoholin kera?

4 kommenttia:

  1. En miekään tykkää baareista, yhtään. Koti- tai mökkibileet piene(hkö)llä porukalla on paljon kivempia! Aika lailla samoista syistä kuin sinullakin. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että muutkin ajattelee samalla tavalla :) Tosi monilla tuntuu bilejalka aina vipattavan :D

      Poista
  2. Kotibileissä on tunnelmaa! Ja ne tulevat halvemmaksi kuin alkoholinhuuruinen baarireissu. Ainakin muistaakseni. En ole yli kahteen vuoteen tainnut baareissa alkoholia juodakseni käydä. Tällä hetkellä toleranssi on niin alhainen, että jos voisin ja joisin edes yhden saunaoluen, saattaisi sammumispiste olla lähellä. Kyllä sitä vaan ihminen pärjää ilmankin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, edullisuus on kans hyvä valtti tässä hommassa! Voi juoda paljon kalliimpia juomia kun ostaa ne kaupasta :D Esim. baarin viini on aina kallista ja pahaa :D Ja varmasti pärjääkin vallan ilman, mutta itse kyllä tykkään rentoutua alkoholin parissa toisinaan :)

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!