18.5.2016

Fiilikseni vegaaniruokailusta

Ajattelin, että nyt on hyvä hetki kertoa kuinka eloni vegaanina on sujunut, kun vaikeuksia on tullut näköpiiriin, kun alan rentoutumaan. Nimenomaan, rentoutumaan. Olen siis 1,5 viikkoa syönyt vegaanisesti, lukuun ottamatta hunajaa, jota olen nauttinut kohtuudella silloin tällöin. Kerroin aikeistani muutama postaus aiemmin täällä. Sen jälkeen olen vahdannut silmä kovana, että en laittaisi mitään eläinperästä suuhuni.

Ongelmakseni vegaanina on muodostunut luisuminen suureen vehnän ja sokerin syöntiin, joka on tehnyt olostani hyvin turpean. Aiemmin olen syönyt usein välipalaksi rahkaa tai maustamatonta jugurttia ja soija- tai kauravaihtoehdot ovat usein joko hyvin täynnä sokeria tai inhottavan makuisia. Mielelläni söisin tilalla vaikkapa hedelmiä, mutta ikävä kyllä, olen allerginen melkein kaikille. Pystyn allergioiden vuoksi syömään banaania, melonia ja kaksi klementiiniä/satsumaa/mandariinia kerrallaan. Ne alkavat tulla korvista jo näin 25 vuoden jälkeen. Marjoissa syötävien kirjo on lähes yhtä laaja. Niin ja pähkinöissä.


Miten siis voisin olla vegaani ja jättää ylimääräiset leivät sun muut houkutukset pois ruokavaliostani? Se on vähän mysteeri vielä, vaikka periaatteessa hyvin tiedän paljon sopivia vaihtoehtoja. Ehkä nämä seikat kuitenkin ovat vain tekosyitä, kun olen selannut liikaa sipsikaljavegaaneja Facebookissa ja haluan maistella kaikkea rasvaista ja turvottavaa..

Ostin myös nahkakengät kirpputorilta. No mutta tavallaan varoittelin tästä ja olen edelleen sitä mieltä, että käytetty nahka on ok ja on ihan eettistä ostaa sitä, jos se muuten menee roskiin. Tarkalleen ottaen en edes ostanut niitä itse, vaan äitini osti, kun olimme yhdessä kirpparilla. Mutta joo, minä ne tahdoin. El Naturalistat, oli pakko.

Vihdoin päästään siihen mistä aloitin kertomaan, eli repsahdus. Siis syödessä, eikä vain näissä uusissa kengissä. Kaikki alkoi tänään töissä, kun rentoutuneena unohdin olevani vegaani ja olin jo melkein kaatamassa lasiini piimää, kunnes tajusin, että piimässä saattaa olla maitoa. Haha. Selvisin pettymyksestä, mutta töiden jälkeen kävin hyvin nopeasti kaupassa ja teki mieli taas jotain vehnäpullaa: Rinkeleitä. Nopea selaus tuoteselosteesta: Ei maitoa, ei edes herajauhetta, eikä kananmunaa - voin ostaa. Kotona rinkeli paahtimeen ja Keijua päälle. Nam nam, mutustelin menemään samalla lukien kaikkea mitä eteen tuli: mainoksia, kännykkää ja lopulta rinkeleiden tuoteselostetta: Voi. Niinpä tietysti. Ostin VOIrinkeleitä. Voihan voi.


Aion kumminkin vielä toistaiseksi määrittelemättömän ajan jatkaa samalla linjalla ja heti kun olen tuhonnut vegaanisen pakastepizzani (joita saa muuten Lidlistä), niin aion alkaa työstämään ruokavaliota myöskin hieman terveellisempään suuntaan. Lupaan.

7 kommenttia:

  1. Itsestä ei vegaaniksi ole koska se vaatii liikaa aivokapasiteettia ja työtä, joten arvostan tosi suuresti sitä, että kokeilet!

    Hei, ja tuolta youtubekanavalta löytyy valtavasti vinkkejä vegaaniruuan valmistukseen, ruokien valikoimiseen ja eettisiin valintoihin;
    https://www.youtube.com/user/toyotalauren

    http://tassaetnyt.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin tutustua tuohon kanavaan :) Ja oon huomannut, että siinä vaiheessa aivokapasiteettia ei enää tarvi, kun vakiintuu ne tietyt ruoat mitä syö, kuten lakto-ovonakin :) Kiitos arvostuksesta, haha :)

      Poista
  2. Tiedän tunteen, tai tavallaan. Viime elokuussa, kun muutin uuteen kämppään, niin samassa muutoksessa päätin, etten enää osta kotiin epävegaanista ruokaa. Olin jo pitkään miettinyt, että pitäisi luopua maitotuotteista ja kananmunasta ja muuton yhteydessä sitten, kun lähes kaikki muukin muuttui niin päätin ottaa myös uuden ruokavalion kehiin. Tähän asti olen sitten ollut kotivegaani. Ulkoan ja koulussa syön ihan "normikasvisruokaa", kun en vain ole jaksanut olla ravintolassa se päänaukoja ja koulussa kauemman ruokalan valinta on ollut liian ylitsepääsemätöntä.

    Nyt oon kuitenin alkanut ärsyyntymään omaan saamattomuuteeni ja ajattelin, että nyt olisi aika siirtyä kokonaan vegaaniin ruokavalioon. Yhden harppauksen tein jo tällä viikolla, kun olin parin päivän Helsinki reissussa ja onnistuin syömään reissussa vain vegaani safkaa. Jee, hyvä minä, kun yleensä reisussa tulee aina lipusuttua pahiten, kun ei jaksa etsiä ruokapaikkoja ja jne.

    Alussa on ärsyttävää syynätä kaikkia tuoteselosteita, mutta aika äkkiä ainakin mulle selkeni kaikki "mitä voi syödä" ja ei tarvitse kaupassa stressata, kun ostaa vain niitä omia juttuja ja joskus sitten tutkailee jtn uutuuksia vegaanituotteet-sivuilta. Vegaanius ei ole rakettitiedettä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin olen kanssa huomannnut, kuten tuossa viimeisessä kappaleessa sanoit! Tulee ostettua niitä tuttuja ja turvallisia aina sieltä kaupasta, kuten lakto-ovonakin tuli. Itse oon kovasti myös pohtinut esim. kouluruokaa, etttä olenko sitten valmis sen kanssa olemaan vegaaninen, koska käsittääkseni se vaihtoehto ei aina ole kaikista paras ja kai pitäisi joissain tilanteissa ilmottaakin etukäteen. Hmm. En tiedä, elelen varmaan tän kanssa päivä kerrallaan ja katon miltä tuntuu. En tahdo myöskään olla itselleni ehdoton, koska en koe, että sekään on kovin tervettä :)

      Poista
    2. Mut just kotivegaani kuulostaa sellaiselta mukavalta vaihtoehdolta. Ens viikolla oon menossa esim. mummolle joka kertoi jo etukäteen että syödään jätskiä sit, niin en mie kehtaa ehkä sit kumminkaan kieltäytyä. :D

      Poista
    3. mulla on kanssa samat fiilikset kyläilyjen suhteen. syön sitä, mitä tarjotaan (tosin en lihaa tai kalaa).

      itsehän olen koulusyömisien suhteen niin onnellisessa tilanteessa, että saisin joka arkipäivä vegaaniruokaa, jos vain haluaisin, kun tampereen yliopiston pääkampukselta löytyy yksi pelkästään vegaanista ruokaa tarjoava ruokala.

      Poista
    4. Onko se hyvää se ruoka? Meilläkin kai olisi oikeasti ihan ok vegaaniruokaa saatavilla ainakin aika usein koulussa, en ole perehtynyt, mutta syön aina salaattia, niin siellä on aina joku liha tai sit juusto melkeimpä. Joskus harvoin pahaa tofua. Sitten kun maksaa siitä osuudesta niin tuntuu pöhköltä jättää käyttämättä, mutta tein sen kyllä jo kahdesti :D No kesä tuli, syksyyn mennessä ajatukset on vaihtunut miljoonasti. Kotivegaanius on kiva ajatus miusta.

      Poista

Rauhaa ja rakkautta!