31.8.2016

Kirje itselleni 2 vuoden päähän

Moi Paprika! 

Todella toivon, että nyt kun luet tätä kirjettä itseltäsi kahden vuoden kuluttua, et todellakaan tee sitä missään koulun penkissä tai koulun käytävällä. Syksyllä 2016 koulun aloittaminen kesäloman jäljiltä tuntuu nimittäin niin kamalalta, että olisi kohtuullista jos olisit päässyt näistä syksyistä eroon jo tähän mennessä.

Tänä syksynä sinulta puuttuu paljon asioita: opiskelumotivaatio, uusi juomapullo, siisti koti sekä ripaus itsetuntoasi. Olet ollut vähän allapäin joistakin asioista syksyn myötä sekä kokenut, että et ole ehkä parhaimmillasi kun syksyn tullessa atooppinen ihosi oireilee. Näistä ikävistä seikoista huolimatta sinulla on maailman ihanin tytär, uusia ystäviä, parhaita ystäviä, uusi koulureppu, uusi kalenteri ja paljon muuta onnellista elämässäsi.

Toivon, että sinä siellä kahden vuoden päässä olisit saanut jo työpaikan itsellesi sellaisesta työtä, josta oikeasti nautit, etkä vain tee koska on pakko. Toivon, että olet saanut järjestettyä asuntoasiatkin niin, että pystyt ihan oikeasti nauttimaan siitä missä olet. Olisi myös mukavaa jos vihdoin olisit löytänyt oikean tasapainon liikunnan kanssa. Tarkoitan siis, että sopivasti ja säännöllisesti. Ei huhkien, pakottaen tai pakonomaisesti, vaan kuten parhaalta tuntuu ja sitä mikä parhaalta tuntuu.

Aislakin on varmasti jo todella iso tyttö. Toivottavasti olet osannut nauttia jokaisesta arjenkin väsyttämästä hetkestä tyttäresi kanssa. Yritän nyt muistaa ottaa paljon valokuvia, jota niitä on sitten olemassa silloin kahden vuoden kuluttua, mitä katsella.

Rakas minä, olethan itsellesi armollinen, mutta kuitenkin perheellesi, ystävillesi ja koulullesi tunnollinen. Nähdään, moi!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rauhaa ja rakkautta!