25.12.2016

Onnistunut kommuunijoulumme

Tuli loma ja tuli joulusiivous, tuli vieraat ja tuli joulu. Nyt onkin sitten vielä tovi joulupäivää jäljellä ja minun puolestani huomenna joulu jo ohi. Kylläpä sitä onkin vietetty. Meidän kommuunijoulu, kuten sitä sitten tykkäsimme kutsua, osoittautui parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi. Oli monta onnellista lasta ja väsynyttä, mutta onnellista vanhempaa. Hiukan ehkä mietin, että mitä, meille ennestään tuntematon, pukki mahtoi miettiä meidän kokoonpanosta, hehe.



En ole tosiaan koskaan ennen nauttinut joulusta näin, kun tänä vuonna. Suurimmaksi osaksi tietysti siksi, että oma lapsi alkaa olla siinä iässä, että ymmärtää joulun päälle. Läheisten läsnäolo tietysti vaikuttaa myös. Otimme joulun todella rennosti ilman turhaa säntäilyä ja pingottamista. Oli ihanaa vain nauttia toistemme seurasta ja ruuasta. Saatoin ottaa kyllä aikamoisen siivouspaniikin ennen vieraiden saapumista, mutta samalla hetkellä, kun he saapuivat, tajusin, että omaa tyhmyyttäni vain. Ketään ei olisi varmasti haitannut, vaikka en olisikaan siivonnut vessan lattiaa ihmesienen kanssa. 


Lahjoja meille tuli ihan törkeä määrä ja jos joskus ajattelin, että tahdon opettaa lapseni arvostamaan muita asioita joulussa, kuin materia, niin olen edelleen samaa mieltä. En kuitenkaan tahdo tehdä sitä kasvattamista niin, että veisin lapseltani lahjojen ilon, vaan uskon, että lahjojen määrällä ei ole merkitystä. Tärkeämpää mielestäni on opettaa arjessa, että mikä elämässä on oikeasti tärkeää: Uusin älypuhelin vai ystävyys tai luonnon ihmeet? Katsotaan kuinka pitkälle tämä kantaa, mutta kyllä itsekin nautin elämyksistä, mitä lapsi sai lahjan availusta, joten miksipäs ei. Itse olin ollut myös kiltti koko vuoden ja sain myös monta mahtavaa lahjaa. Kiitos kaikille niitä antaneille!


Kommuunijoulumme onnistumisen kunniaksi päätimme juhlia myös uudenvuoden samalla rakkaalla poppoolla. Sitä odotellessa. Sitä ennen ohjelmassa on Huvikummulla leikkiä, junaradan rakentelua, lumen odottelua hiihtoa varten sekä gerbiilien hakua. Niinhän siinä siis suuren lemmikkipohdiskelumme jälkeen kävi, että päädyimme lopputulokseen, että meille saapuu kaksi gerbiiliä tiistaina ja sitä meidän perheessä odotetaankin nyt innolla. Palailen siihenkin sitten vielä postauksen merkeissä, kun ennätän. Nyt aion kuitenkin rohmuta vielä vähän konvehteja, ennen kuin siirryn taas takaisin porkkanoiden pariin.

Ihanaa loppuvuotta kaikille teille siellä <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rauhaa ja rakkautta!