9.4.2017

Påsk

Aloitan postaukseni sillä, että hiton pääsiäismunat oikeasti. Miksi ne on niin hyviä ja miksi niistä tulee niin paha olo? No niin, eli jos olen hiljaisuudessa yrittänyt vähentää sokerinsyöntiäni, niin hienosti onnistuttu taas, hehe. Pitää tässä illan mittaa tuhota viimeisetkin munat, niin ei ole houkutuksia enää huomenna vastassa..


Meillä siis perinteinen pääsiäismeno, kuten kuvista voi päätellä. Tosin sillä twistillä, että saatiin rakkaat ystävät kyläilemään ja meidän kanssa virpomaan. Tosin nyt ihan rehellisyyden nimissä voin sanoa, että jos hoidin pääsiäispupujen stailauksen, oksien metsästyksen ja osan niiden koristeluista, niin jäin hyvillä mielin kotiin, kun muut kolkutteli naapureiden ovia. Siitä minä en nauti, vaikka se mielestäni kuuluu asiaan. On muuten hassua, kun luin jostain keskustelua, että toisille on lapsena opetettu, että virvotaan vain tutuille, ei me vaan! 


Hulinaa ja hulluutta on siis riittänyt näiden seinien sisällä pääsiäisenä. Joka kerta, kun on yökyläilijöitä, niin se on aikamoista hulinaa, mutta niin ihanaa. Tykkään, kun meillä käy vieraita, vaikka olen itse vähän huono kutsuja. Oli ihanaa, kun sai keskittyä johonkin ihan muuhun, mihin pitäisi. Minulla on nimittäin huomenna kaksi ruotsin tenttiä (suullinen ja kirjallinen, jaiks!), joihin lukeminen olisi varmaan voinut olla ihan hyödyllistä. Toisaalta, en varmaan opi yhtä kokonaista kieltä yhdessä viikonlopussa, joten varmaan aika sama. Katseltiin me tänään Peppiä ruotsiksi pienen fanitytön kanssa vieraiden lähdettyä. Nyt(kin) voisi olla myös hyvä hetki kaivaa esille ruotsinkokeen materiaalit, mutta taidan ennemmin mennä levänneenä koitokseen, pitäkää peukkuja. Nyt on oikea tarve niille, huhhuh. 


Toivottavasti postauksen kuvista välittyy meidän _oikea_ pääsiäismeininki, hehe.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rauhaa ja rakkautta!