10.8.2017

Me olemme kotona

No siis ensinäkin KOTONA OLLAAN (vaikka mieli ei tekisi)! Meillä oli ihan M A H T A V A reissu, vaikka ennakkoon ihan oikeasti tosissaan vähän pelkäsin, että mitä siitä tulee, kun puretaan ja kasataan telttaa jatkuvasti ja ollaan koko ajan yhdessä, kun arjessa on totuttu ehkä ovella moikkaamaan. Suotta jännitin, sillä niinhän se on, että enemmän niitä kiukkuisia arkihetkiä syntyy juuri siksi, kun ei keretä ollenkaan näkemään toisiamme ja keskustelemaan. Nyt sille oli hyvin aikaa kun ei ollut nettiä eikä akkua sen pahemmin ja autossakin istuttiin tiiviisti. Voin vain suositella tällaista reissua. On tosi outoa olla nyt kotona.

Säät suosi meitä mahdottoman paljon, nimittäin törmättiin reissullamme ehkä kolmeen sateeseen, joista yksi oli ihan täällä Suomessa Kalajoen leirintäalueella, jossa vietimme viimeisimmät kaksi yötä reissusta. Kilometrejä autolla taisi vahingossa taittua ainakin 1000 km enemmän kuin mikä oli alkuperäinen suunnitelma ja telttaakin liikuteltiin tiiviimmin. Leirintäalueet kävivät tutuiksi ja retkikeittimen käyttö on sujuvampaa kuin koskaan aiemmin. Nukuimme siis 13 yötä teltassa ja yhden vuokramökissä, jos nyt oikein laskin. Se meni suunnitelmien mukaan, sillä suunnitteilla oli, että varaa on yhteen tai kahteen mökkiyöhön, jos alkaa telttailu väsyttämään. Ja näin sitten tehtiin, kun oltiin illalla myöhään perillä ja maa oli märkä juuri sataneen veden vuoksi ja kun leirintämökki oli todella halpa. Se oli hieno yö se. Oli wifi (tai kuten lapsi sanoo fifi), ladatut puhelimet, valo, vedenkeitin ja ooh, mitä kaikkea.

Kaikista hienointa oli kuitenkin taas festareilla, vaikka leirinnän olosuhteet huusseineen ja joessa peseytymineen oli kaikista alkeellisinta. Ei varmasti tullut yhdestäkään suihkusta yhtä puhdas olo, kun joessa pulahtamisesta. Muu perhe kävi vielä autosaunassa, mutta itse olin pihi ja nautiskelin vain luonnonvesistä. Oli ihanaa saada viedä puoliso festareille, jotka olivat tänä vuonna vielä paremmat, kuin silloin viime vuonna, kun hän ei ollut mukana. Tähän vaikutti tietysti paljon lapsen hoidon jakaminen ja se, että pystyi itsekin rentoutumaan paremmin festaritunnelmaan ja kuuntelemaan enemmän musiikkia. Urkult on erityisen hieno tapahtuma mielestäni siksi, että ihmiset siellä ovat niin iloisia ja lempeitä koko ajan. Lapset eivät ole tiellä, toisin kuin Suomessa festareilla. Huh, mutta hienoa oli. 

Palailen reissukuulumisiin enemmän vielä paremmin, kunhan olemme kotiutuneet paremmin, nyt laitan tähän vain yhden reissukuvan (joita on muuten paljon tulossa!). Tämä on ainoa, jossa olimme koko perhe. Palaan pian!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rauhaa ja rakkautta!