Mikä vihannes?


Hei! Täältä blogin takaa löydyn minä, 25-vuotias impulsiivinen yhden lapsen äiti. Nimeni on Paprika, siitä siis blogin nimi. Paprikahan on vihannes, joten äitikin on tässä perheessä vähän vihannes. Ei mitään sen kummempaa salaisuutta blogin nimen takana (paitsi että  toisinaan myös vähän väsyttää). Opiskelen sosiaalialaa AMKissa ja tällä hetkellä yritän jakaa aikaani perheen, blogin, ystävien, harrastusten, koulun, koulutehtävien ja itseni kanssa. Siinä riittää haastetta, mutta toistaiseksi olen onnistunut ihan tyydyttävästi omasta mielestäni. Elämässäni mukana päivittäin on myös keskittymishäiriöni, joka aiheuttaa jonkin verran haasteita opiskeluun ja elämänhallintaan.

Blogia kirjoitan lähinnä itseni takia sekä tyttärelleni Aislalle myöhemmin luettavaksi, mutta jotta en rupeisi valehtelemaan että vain näistä syistä, niin myönnetään että myös teidän lukijoiden ja muun verkostoitumisen. Olen saanut tähän mennessä blogin kautta samanhenkisiä ystäviä, joista olen todella kiitollinen. Tykkään olla myös kanssakäymisissä lukijoideni kanssa, enkä vain kirjoitella itselleni pöytälaatikkoon jonkun muun tyyppistä päiväkirjaa. Tietenkin tykkään myös itse jälkeenpäin lukea mitä on tullut tehtyä ja ajateltua.

Siitä puheen ollen, huomaan olevani aika ailahtelevainen, jonka takia pidän mielipidepostaukset aika minimissä. Oikeasti minulla on vahvoja, itsenäisiä mielipiteitä, mutta en halua tyrkyttää niitä kenellekään. Toiseksi olen opetellut muuttamaan mielipidettäni. Kasvatusasioissa huomaan ainakin tekeväni niin koko ajan. Saa sitten kunnon nolouden tuntemuksia kun lukee jälkeenpäin omia naiiveja mielipiteitään (saatatte äiti- ja isäihmiset ymmärtää mistä puhun). Huoh. Kyllä minä tosiaan silti aina vähän toisinaan provosoidun ja kirjoitan. Enemmän kyllä kutsuisin niitäkin oivalluksiksi.

Harrastan erilaisia akrobatialajeja, nykyisin mielekkäintä on pariakrobatia. Näistä jutuista saatan aina toisinaan blogissakin mainita. Lisäksi muita harrastuksia yritän tukea kuntosalin avuin. Minä, ikuinen sohvaperuna, olen ehkä vähän jopa koukuttanut itseni liikkumiseen. Se ei siis ole huijausta että siihen voi jäädä koukkuun. (Pitäisköhän kokeilla hammaslankaa, siihenkin kuulemma voi jäädä. Olen myös koukussa hammaslankaan.)

Blogini on tehty myös ihanasta perheestäni ja minun kokemuksistani vanhemmuudesta sekä toisinaan ihanista kasvisruuista, jota koko meidän perhe syö. Ollaan siis lakto-ovo-vegetaristeja. 

Tämä oli nyt tämmöinen sekava esittelypostaus, josta selvisi ehkä murto-osa siitä mitä minä ja blogi olemme. Tervetuloa seurailemaan ja katselemaan pitääkö mikään sanomani paikkaansa!